Työmuistiin tallennetaan asioita lyhytkestoisesti, jotta vastaanotettua tietoa voidaan tutkia ja muokata. Työmuisti on yksi tiedonkäsittelymme pullonkauloista. Sen kapasiteetti on kaikilla ihmisillä rajallinen ja laskee herkästi esimerkiksi väsymystilassa. Kannattaa siis nukkua riittävästi.
Työmuistin sisällöt häipyvät mielestä herkästi ulkoisten häiriötekijöiden tai toisen asian kaapatessa huomion. Tietoinen tarkkaavuutemme on kohdistettuna aina vain yhteen asiaan kerrallaan, eikä aito monen asian samanaikainen tekeminen ("multi-tasking") ole aivojen toiminnan näkökulmasta mahdollista.
Työmuistin käyttöä voi kuitenkin opetella tehostamaan.
Käsiteltävien asioiden jäsentely, luokittelu ja yhdistely laskevat muistettavien asioiden kokonaismäärää. Työmuistin kuormitus vähenee, kun irrallista tietoa on vähemmän. Samalla tietoa tulee kerrattua ja siirrettyä pitkäkestoiseen muistiin.
Tehtävien asettaminen tärkeysjärjestykseen ja pyrkimys keskittyä yhteen asiaan kerrallaan tukevat työmuistia. Mielessä pidettäviin asioihin voi yrittää keksiä visuaalisia eli näkömuistiin perustuvia muistitukia. Merkitse myös ylös jokainen tehtävä, joka jää kesken, tai jota et pääse aloittamaan heti.
Työmuistin rajoituksia voi kiertää muokkaamalla ympäristöä vähemmän kuormittavaksi kuten parantamalla työskentelyrauhaa. Sulje ainakin sähköposti ja muut viestimet, kun haluat työskennellä keskeytyksettä. Jos keskeytys kuitenkin on väistämätön, kannattaa tehdä itselleen vihje siitä, missä oli menossa.