Vireystila vaihtelee syvästä unesta virkeään valveilla oloon. Optimaalinen vireystila on tarkkaavuuden ja tiedonkäsittelyn sujumisen kannalta tärkeä. Kun vireystila heikkenee, toimintamme muuttuu tehottomaksi. Huomiokykymme ja myös esimerkiksi muistin toiminta kadottaa väsyneenä tehoaan.
- Liian alhainen vireystila johtaa keskittymisen vaikeutumiseen, toiminnan hidastumiseen ja ja virhealttiuteen. Tarkkaavuus herpaantuu herkästi, toiminta tuntuu tahmealta ja siinä on vaikea edetä.
- Liian korkea vireystila kaventaa tarkkaavuutta, lisää virhealttiutta ja heikentää keskittymistä tavoitteen mukaiseen toimintaan.
Vireystilaan vaikuttavia tekijöitä
Vireystilaan vaikuttavat etenkin unen määrä ja laatu sekä vuorokausirytmi. Aikuinen tarvitsee unta normaalisti 7-9 tuntia vuorokaudessa. Myös säännöllinen omaan arkeen sopiva ateriarytmi auttaa pitämään verensokerin ja vireystilan hyvällä tasolla.
Voimakkaat tunnetilat voivat vaikuttaa vireyteen. Esimerkiksi jännittäminen voi sopivassa määrin kohentaa vireyttä ja suoritustasoa, mutta liiallisena kaventaa tarkkaavuutta ja suuntaa sitä epäoleellisiin asioihin, kuten sydämen sykkeeseen ja muihin kehon tuntemuksiin.
Keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet ja monet päihteet vaikuttavat vireystilaan ja heikentävät tarkkaavuutta. Vaikutukset voivat olla joko vireyttä yliaktivoivia tai lamaavia. Unilääkkeet alentavat suoraan vireystilaa ja aiheuttavat väsymystä.
Aivosairauksissa ja pään vammoissa vireyden säätelyyn osallistuvat aivojen hermoverkot voivat vahingoittua aiheuttaen muutoksia vireystilan säätelyyn.