Oireet riippuvat etäpesäkkeiden sijainnista. Eturauhassyöpä lähettää etäpesäkkeitä tyypillisimmin luustoon tai leviää paikallisiin imusolmukkeisiin, harvemmin muihin sisäelimiin. Katso tarkemmin etäpesäkkeiden aiheuttamat tavallisimmat oireet.

Luustokivut ja luustopesäkkeisiin liittyvät muut oireet

Koska luustoetäpesäkkeet ovat hyvin yleisiä levinneessä eturauhassyövässä ja aiheuttavat kipuja etenkin liikkuessa, kiinnitetään kivunhoitoon erityistä huomiota. Tavoitteena on säilyttää jokapäiväinen toimintakyky ilman, että kipu rajoittaa päivittäistä elämää. Sekä kipulääkkeet että sädehoito ovat tehokkaita. Eturauhassyövän luustoetäpesäkkeiden hoidossa käytetään myös ns. radioisotooppihoitoja. Ne ovat radioaktiivisia aineita, jotka hakeutuvat luustoon ja antavat näin koko luustolle lyhyen kantaman sädehoidon. Radioisotoopit annetaan suonensisäisesti. Kyseessä on polikliininen hoito, jonka toteuttaa syöpää hoitava yksikkö.

Luustopesäkkeet voivat myös aiheuttaa murtumia, ja selkärangassa sijaitsevat etäpesäkkeet voivat painaa selkäydintä. Nämä vaativat päivystyksellistä hoitoa.

Laajalti luustoon levinnyt syöpä voi myös häiritä luuytimen toimintaa ja aiheuttaa hemoglobiinin laskua eli anemiaa. Oireena voi olla väsymys, rasitushengenahdistus tai sydänsairaalla rintakipuja. Vastaavat oireet voivat johtua myös muista syistä, ja siksi niistä on hyvä keskustella hoitavan lääkärin kanssa. Joskus anemiaa voidaan korjata esimerkiksi antamalla punasoluja.

Lantion alueen kasvainten aiheuttamat oireet

Paikallisiin lantion ja vatsaontelon alueen imusolmukkeisiin levinnyt syöpä voi olla pitkään oireeton. Ne voivat häiritä imunestekiertoa ja aiheuttaa turvotusta alaraajoissa. Turvotuksia voidaan hoitaa tukituottein (sukka) tai tukisidoksin. Mikäli suurentunut imusolmuke aiheuttaa kipua tai kulkuesteitä esimerkiksi vitsanjohtimessa tai imuteissä, voidaan niitä pienentää sädehoidolla. Virtsajohdinten ahtautumista voidaan hoitaa myös virtsarakon tähystyksen yhteydessä laitettavilla virtsajohdinkatetreilla tai tekemällä munuaisaltaan kanavointi (punktionefrostomia).

Paikallisesti uusinut eturauhassyöpä ja joskus myös eturauhasen paikalliset hoidot (leikkaus, sädehoito) voivat aiheuttaa virtsaamisvaivoja tai peräsuolen vaivoja. Niistä on hyvä keskustella hoitavan lääkärin kanssa, sillä moneen vaivaan löytyy helpotusta.

Psyykkinen kuormittuneisuus

Sairaus kuormittaa myös henkisesti. Pitkään sairastamiseen liittyy hyviä ja huonoja hetkiä. On hyvä keskustella henkisestä jaksamisesta henkilökunnan kanssa. Masennusta ja ahdistusta voidaan lievittää keskustelemalla ja lääkkeellisin keinoin. Myös vertaistuki auttaa jaksamaan.

Älä jää oireiden kanssa yksin

Muista aina kertoa hoitavalle lääkärille ja hoitajille oireistasi. Tehokas syövän hoito lievittää oireita, mutta usein tarvitaan myös muita hoitokeinoja. Hyvä oireiden hoito ei vaikuta annettavaan syövänhoitoon, vaan ne tukevat toisiaan ja auttavat elämään mahdollisimman hyvää ja aktiivista elämää.

Lue lisää:

Etäispesäkkeet syöpäsairauksissa​

Oireet​​

Syövän hoitojen ollessa vielä meneillään on hyvä olla yhteydessä hoitavaan yksikköön, mikäli yleistila heikkenee, ilmaantuu häiritseviä oireita tai oireet pahenevat. Syöpää hoitavissa yksiköissä on oireita lievittävän eli palliatiivisen hoidon ja kivunhoidon asiantuntemusta. Kaikkien yliopistosairaaloiden syöpäyksiköissä ja useissa keskussairaaloissa on palliatiivisen hoidon yksiköt tai vastuuhenkilöt sekä kipuklinikat, joista saa apua oireiden hoitoon. Myös psykososiaalista tukea ja keskustelutukea on mahdollista saada. On hyvä käydä tutustumassa palliatiiviseen yksikköön jo syövän hoitojen aikana, jotta voidaan suunnitella riittävästi tukea ja apua jo varhain.

Kun syövän hoidot päättyvät, tulee jokaiselle potilaalle sopia palliatiivisesta hoidosta vastaava taho. Kenenkään ei pidä jäädä sairautensa kanssa yksin.

Elämän loppuvaiheessa hoidosta vastaava taho on tavallisimmin perusterveydenhuollossa lähellä kotia. Se voi olla palliatiivinen poliklinikka, terveyskeskus, kotisairaala, kotisairaanhoito, kotihoito tai saattokoti tai -osasto. Tärkeää on, että etukäteen on sovittu, mistä saa apua kellon ympäri kaikkina viikonpäivinä.

Elämän loppuvaiheessa päivystyksessä käynti on rasittavaa, ja siksi sitä pyritään välttämään ennakoiden mahdollinen voinnin heikkeneminen ja muutokset oireissa yhdessä hoitavan tahon kanssa. Ellei kyseessä ole akuutti hätä, ennen päivystykseen hakeutumista on hyvä ottaa yhteyttä hoitavaan tahoon. Jos potilaalla on kotisairaalayhteys, sairaanhoitaja tai lääkäri voi tarvittaessa tulla kotikäynnille arvioimaan tilanteen tai voi järjestää sairaalapaikan (tukiosasto, lupapaikka) niin, että päivystykseen ei tarvitse hakeutua.

Lue lisää:

Palvelut​​