Hoidot ja tutkimukset
Elvytysyrityksen lisäksi on muitakin hoitoja, jotka eivät enää elämän loppuvaiheessa tuo apua tai jotka pitkittävät kärsimystä palauttamatta ihmiselle laadukasta elämää. Tällaisia voivat olla esimerkiksi hengityskonehoito, keinomunuaishoito tai leikkaukset.
Samoin vaikkapa verikokeita, tähystyksiä tai röntgenkuvia ei pitäisi teettää elleivät niiden tulokset vaikuta hoitovalintoihin. Tutkiminen vain tiedon janon vuoksi aiheuttaa turhaa rasitusta potilaalle.
Palliatiivisessa hoidossa tutkimuksien tulee johtaa parempaan oireita lievittävään hoitoon.
Nesteytys saattohoidossa
Saattohoidossa ihmistä autetaan syömään ja juomaan niin kauan, kuin se tuntuu hänestä hyvältä. Sen sijaan kuolemassa olevalla ihmisellä suoneen annettu neste karkaa kudoksiin aiheuttaen usein turvotuksia ja hengenahdistusta ilman voinnin virkistymistä.
Sairaalasiirrot
Vaikeaa muistisairautta sairastavan hauraan vanhuksen siirto omasta tutusta hoitopaikasta sairaalan ensiapupoliklinikalle aiheuttaa helposti ahdistuneisuutta ja sekavuutta. Siksi tulisi jo ennakkoon harkita tarkkaan, onko siirtäminen sairaalaan järkevää vai voidaanko oireenmukainen hoito toteuttaa omassa hoitopaikassa.
Antibioottihoito
Antibioottihoidon tulisi palauttaa ihminen hyvään elämään infektion parannuttua. Sen sijaan kuolevan ihmisen hengityksen rohinaan tai kuumeiluun siitä ei yleensä ole apua.