Ahdistusta kutsutaan mielen kivuksi. Voimistuessaan ahdistuneisuuden kokemukset estävät meitä elämästä täysipainoisesti. On tärkeätä, että pyrimme ilmaisemaan omia ajatuksiamme, jolloin emme jää ahdistusta tuovien asioiden kanssa yksin.
Palliatiivisen potilaan ahdistuneisuus
Ahdistus oireena liittyy usein elämää uhkaavaan sairauteen ja elämän loppuvaiheeseen.
Vaikea sairaus tuo elämäämme yllätyksellisiä muutoksia, epävarmuutta, tietämättömyyttä ja menetyksiä. Samoin kuin kivun tunne myös ahdistus varoittaa meitä ja suojelee elämäämme. Ahdistus voi tulla esille vain fyysisinä oireina, jolloin emme välttämättä koe olevamme ahdistuneita.
Oireet
Ahdistuksessa on monta tasoa. Se voi olla
lievää, joka lisää psyykkistä voimaa ja keskittymistä
keskivaikeaa ja helposti hallittavaa
vaikeaa, joka aiheuttaa meille suurta kärsimystä.
Tavallisia ahdistuksen oireita ovat sydämen sykkeen ja verenpaineen nousu, pahoinvointi, ruokahaluttomuus, unettomuus, levottomuus sekä lisääntynyt epävarmuus ja fyysisten oireiden tarkkailu. Ahdistus voi tuntua esimerkiksi paineistettuna olotilana, jolloin tavanomainen ajattelu ja keskittyminen mieleisiinkin tehtäviin vaikeutuvat.
Ahdistus vaikuttaa kykyymme keskittyä ja muistaa tuttujakin asioita. Ahdistuneena ajatukset ja tunteemme eivät ole hallinnassamme ja tunteet saattavat vaihdella nopeasti. Nopeiden tunnevaihtelujen takia ajattelu voi muuttua sekavaksi.
Yleisyys
Palliatiivista hoitoa saavista potilaista puolella on arvioitu olevan ahdistuneisuutta, joka tarvitsee huomiota, ja 10–20 prosentilla on vaikeaa lääketieteellistä hoitoa vaativaa ahdistusta.
Syyt
Syitä ahdistukseen on useita. Ahdistus voi esimerkiksi liittyä sairauden tuomaan kriisiin, psyykkiseen kuormitukseen tai sairauden fyysisten oireiden riittämättömään hallintaan, kuten kipuun tai lääkehoidon sivuvaikutuksiin. Reagoimme kaikki ahdistuksella muuttuneeseen ja meille tärkeään asiaan tai tilanteeseen. Ahdistus motivoi meitä pitämään huolta itsestämme ja hakemaan apua, mutta vaikea ahdistus lamauttaa.
Ahdistukseen vaikuttavat sairauden lisäksi myös kaikki muut elämän kuormitustekijät ja saatavilla oleva tuki.
Tunnistaminen
Jos voimme tunnistaa mielessämme olevaa ahdistusta ja keskustella siitä, psyykkiset ja fyysiset oireet usein helpottuvat. Ahdistuksen hoidon tavoite on ensisijaisesti elämän hallittavuuden ja turvallisuuden kokemuksen palauttaminen. Jos voimme tavoittaa mieltämme vaivaavat asiat, voimme löytää myös niihin ratkaisuja. On hyvä muistaa olla kärsivällinen ja hakea myös lisää tietoa.
Hoitokontakti
Hoitaja- tai lääkärikäyntiä varten on hyvä esimerkiksi listata paperille mieltä painavia kysymyksiä. Hoitotahon kanssa on hyvä myös ottaa puheeksi, olisiko ahdistuksen vuoksi hoitokontaktia tarpeen tiivistää. Hoitokäynteihin voi olla hyvä pyytää läheinen ihminen mukaan. Yksinäisyys ja yksinäisyyden tunne lisäävät ahdistusta ja turvattomuutta, kun taas asioiden jakaminen helpottaa.
Samoin lääkärin tai hoitajan vastaanottoihin, jolloin käydään läpi sairauden kulkuun ja hoitoon liittyviä uusia asioita, voi liittyä ahdistusta.
Huolestuttavista asioista keskusteleminen
Ahdistuksen taustalla on usein konkreettisia huolia ja pelkoja, joihin voi löytää apua hoitavan henkilökunnan kanssa käydystä keskustelusta ja hoitolinjausten kertaamisesta. Sosiaalityöntekijän, kotisairaanhoidon, sairaalapapin tai psykologin tapaamisella tai perheenjäsenten kesken huolestuttavien asioiden nimeäminen ja jakaminen voi auttaa selkeyttämään ajattelua, jolloin ahdistus lievittyy.
Lääkehoito
Ahdistuksen lievitykseeen on myös useita erilaisia lääkkeitä niin lyhyt- kuin pitkäaikaiseen käyttöön. Ahdistuksen lääketieteellisessä hoidossa lääkehoito yhdistetään usein muuhun hoitoon.
Keskustelu
Ensiapua on jo, että voimme kertoa ahdistuksesta läheiselle ihmiselle ja pyrkiä pukemaan sanoiksi sitä, mikä ahdistaa tai tuo turvattomuutta. Tehtävä ei ole helppo, mutta ahdistuksen sanoittaminen, vaikeiden asioiden järjestäminen omassa mielessä ja keskusteluissa ovat keinoja päästä eteenpäin.
Ahdistuksen taustalla on vaikeiden kysymysten lisäksi usein negatiivisia tunteita, kuten vihaa, katkeruutta ja pettymystä. Jakaminen on avain myös tunteiden hallintaan ja työstämiseen. Yksin ollessamme saatamme jäädä jonkun meille negatiivisen tunteen valtaan, emmekä löydä pääsyä eteenpäin.
Tunteiden sanoittaminen ja jakaminen
On tärkeätä, että pyrimme ilmaisemaan omia ajatuksiamme ja löytämään kokemuksillemme sanoja. Keskustelujen avulla tulemme yhä paremmin kuulluksi ja ymmärretyksi emmekä jää ahdistusta tuovien asioiden kanssa yksin. Sanotaan, että ”jaettu suru puolittuu” – samoin voimme sanoa myös ”jaettu ahdistus puolittuu”.
Mieleinen tekeminen
Tavanomaisia keinoja ahdistuksen hallintaan ovat liikunta, rentoutusharjoitukset, erimuotoinen taidetyöskentely, musiikki tai kirjoittaminen, esimerkiksi päiväkirjan pitäminen. Mieleinen tekeminen virkistää ja voimaannuttaa etenkin, jos tämän voi tehdä yhdessä jonkun läheisen kanssa.
Mielenterveystalon Ahdistuksen omahoito-ohjelma
Voit myös tutustua Mielenterveystalon Ahdistuksen omahoito-ohjelmaan. Omahoito-ohjelma sisältää tietoa ja harjoituksia ja voit hyödyntää ohjelmaa riippumatta siitä, onko sinulla ahdistuneisuushäiriön diagnoosia vai ei. Voit valita sieltä itsellesi sopivimmat aiheet ja harjoitukset.
Syyt ja aiheuttajat
Vaikea sairaus tuo elämäämme yllätyksellisiä muutoksia, epävarmuutta, tietämättömyyttä ja menetyksiä. Samoin kuin kivun tunne myös ahdistus varoittaa meitä ja suojelee elämäämme. Ahdistus voi tulla esille vain fyysisinä oireina, jolloin emme välttämättä koe olevamme ahdistuneita.
Oireet
Ahdistuksessa on monta tasoa. Se voi olla
lievää, joka lisää psyykkistä voimaa ja keskittymistä
keskivaikeaa ja helposti hallittavaa
vaikeaa, joka aiheuttaa meille suurta kärsimystä.
Tavallisia ahdistuksen oireita ovat sydämen sykkeen ja verenpaineen nousu, pahoinvointi, ruokahaluttomuus, unettomuus, levottomuus sekä lisääntynyt epävarmuus ja fyysisten oireiden tarkkailu. Ahdistus voi tuntua esimerkiksi paineistettuna olotilana, jolloin tavanomainen ajattelu ja keskittyminen mieleisiinkin tehtäviin vaikeutuvat.
Ahdistus vaikuttaa kykyymme keskittyä ja muistaa tuttujakin asioita. Ahdistuneena ajatukset ja tunteemme eivät ole hallinnassamme ja tunteet saattavat vaihdella nopeasti. Nopeiden tunnevaihtelujen takia ajattelu voi muuttua sekavaksi.
Yleisyys
Palliatiivista hoitoa saavista potilaista puolella on arvioitu olevan ahdistuneisuutta, joka tarvitsee huomiota, ja 10–20 prosentilla on vaikeaa lääketieteellistä hoitoa vaativaa ahdistusta.
Syyt
Syitä ahdistukseen on useita. Ahdistus voi esimerkiksi liittyä sairauden tuomaan kriisiin, psyykkiseen kuormitukseen tai sairauden fyysisten oireiden riittämättömään hallintaan, kuten kipuun tai lääkehoidon sivuvaikutuksiin. Reagoimme kaikki ahdistuksella muuttuneeseen ja meille tärkeään asiaan tai tilanteeseen. Ahdistus motivoi meitä pitämään huolta itsestämme ja hakemaan apua, mutta vaikea ahdistus lamauttaa.
Ahdistukseen vaikuttavat sairauden lisäksi myös kaikki muut elämän kuormitustekijät ja saatavilla oleva tuki.
Hoito
Tunnistaminen
Jos voimme tunnistaa mielessämme olevaa ahdistusta ja keskustella siitä, psyykkiset ja fyysiset oireet usein helpottuvat. Ahdistuksen hoidon tavoite on ensisijaisesti elämän hallittavuuden ja turvallisuuden kokemuksen palauttaminen. Jos voimme tavoittaa mieltämme vaivaavat asiat, voimme löytää myös niihin ratkaisuja. On hyvä muistaa olla kärsivällinen ja hakea myös lisää tietoa.
Hoitokontakti
Hoitaja- tai lääkärikäyntiä varten on hyvä esimerkiksi listata paperille mieltä painavia kysymyksiä. Hoitotahon kanssa on hyvä myös ottaa puheeksi, olisiko ahdistuksen vuoksi hoitokontaktia tarpeen tiivistää. Hoitokäynteihin voi olla hyvä pyytää läheinen ihminen mukaan. Yksinäisyys ja yksinäisyyden tunne lisäävät ahdistusta ja turvattomuutta, kun taas asioiden jakaminen helpottaa.
Samoin lääkärin tai hoitajan vastaanottoihin, jolloin käydään läpi sairauden kulkuun ja hoitoon liittyviä uusia asioita, voi liittyä ahdistusta.
Huolestuttavista asioista keskusteleminen
Ahdistuksen taustalla on usein konkreettisia huolia ja pelkoja, joihin voi löytää apua hoitavan henkilökunnan kanssa käydystä keskustelusta ja hoitolinjausten kertaamisesta. Sosiaalityöntekijän, kotisairaanhoidon, sairaalapapin tai psykologin tapaamisella tai perheenjäsenten kesken huolestuttavien asioiden nimeäminen ja jakaminen voi auttaa selkeyttämään ajattelua, jolloin ahdistus lievittyy.
Lääkehoito
Ahdistuksen lievitykseeen on myös useita erilaisia lääkkeitä niin lyhyt- kuin pitkäaikaiseen käyttöön. Ahdistuksen lääketieteellisessä hoidossa lääkehoito yhdistetään usein muuhun hoitoon.
Omahoito
Keskustelu
Ensiapua on jo, että voimme kertoa ahdistuksesta läheiselle ihmiselle ja pyrkiä pukemaan sanoiksi sitä, mikä ahdistaa tai tuo turvattomuutta. Tehtävä ei ole helppo, mutta ahdistuksen sanoittaminen, vaikeiden asioiden järjestäminen omassa mielessä ja keskusteluissa ovat keinoja päästä eteenpäin.
Ahdistuksen taustalla on vaikeiden kysymysten lisäksi usein negatiivisia tunteita, kuten vihaa, katkeruutta ja pettymystä. Jakaminen on avain myös tunteiden hallintaan ja työstämiseen. Yksin ollessamme saatamme jäädä jonkun meille negatiivisen tunteen valtaan, emmekä löydä pääsyä eteenpäin.
Tunteiden sanoittaminen ja jakaminen
On tärkeätä, että pyrimme ilmaisemaan omia ajatuksiamme ja löytämään kokemuksillemme sanoja. Keskustelujen avulla tulemme yhä paremmin kuulluksi ja ymmärretyksi emmekä jää ahdistusta tuovien asioiden kanssa yksin. Sanotaan, että ”jaettu suru puolittuu” – samoin voimme sanoa myös ”jaettu ahdistus puolittuu”.
Mieleinen tekeminen
Tavanomaisia keinoja ahdistuksen hallintaan ovat liikunta, rentoutusharjoitukset, erimuotoinen taidetyöskentely, musiikki tai kirjoittaminen, esimerkiksi päiväkirjan pitäminen. Mieleinen tekeminen virkistää ja voimaannuttaa etenkin, jos tämän voi tehdä yhdessä jonkun läheisen kanssa.
Mielenterveystalon Ahdistuksen omahoito-ohjelma
Voit myös tutustua Mielenterveystalon Ahdistuksen omahoito-ohjelmaan. Omahoito-ohjelma sisältää tietoa ja harjoituksia ja voit hyödyntää ohjelmaa riippumatta siitä, onko sinulla ahdistuneisuushäiriön diagnoosia vai ei. Voit valita sieltä itsellesi sopivimmat aiheet ja harjoitukset.
Tarkistettu 7.4.2025