Ahdistuneisuus

Ahdistus oireena liittyy usein elämää uhkaavaan sairauteen ja elämän loppuvaiheeseen.

​​​Ahdistusta kutsutaan mielen kivuksi. Voimistuessaan ahdistuneisuuden kokemukset estävät meitä elämästä täysipainoisesti ja arki muuttuu sietämättömäksi. On tärkeätä, että pyrimme ilmaisemaan omia ajatuksiamme, jolloin emme jää ahdistusta tuovien asioiden kanssa yksin.

Syyt ja aiheuttajat

Vaikea sairaus tuo elämäämme yllätyksellisiä muutoksia, epävarmuutta, tietämättömyyttä ja menetyksiä. Samoin kuin kivun tunne myös ahdistus varoittaa meitä ja suojelee elämäämme. Ahdistus voi tulla esille vain fyysisinä oireina, jolloin emme välttämättä koe olevamme ahdistuneita.

Oireet

Ahdistuksessa on monta tasoa. Se voi olla

  • lievää, joka lisää psyykkistä voimaa ja keskittymistä 
  • keskivaikeaa ja helposti hallittavaa 
  • vaikeaa, joka aiheuttaa meille suurta kärsimystä. 

Tavallisia ahdistuksen oi​reita ovat sydämen sykkeen ja verenpaineen nousu, pahoinvointi, ruokahaluttomuus, unettomuus, levottomuus sekä lisääntynyt epävarmuus ja fyysisten oireiden tarkkailu. Ahdistus voi tuntua esi​merkiksi paineistettuna olotilana, jolloin tavanomainen ajattelu ja keskittyminen mieleisiinkin tehtäviin vaikeutuvat.

Ahdistus vaikuttaa kykyymme keskittyä ja muistaa tuttujakin asioita. Ahdistuneena ajatukset ja tunteemme eivät ole hallinnassamme ja tunteet saattavat vaihdella nopeasti. Nopeiden tunnevaihtelujen takia ajattelu voi muuttua sekavaksi.

Yleisyys

Palliatiivista hoitoa saavista potilaista puolella on arvioitu olevan ahdistuneisuutta, joka tarvitsee huomiota, ja 10–20 prosentilla on vaikeaa lääketieteellistä hoitoa vaativaa ahdistusta.

Syyt

Syitä ahdistukseen on useita. Ahdistus voi esimerkiksi liittyä sairauden tuomaan kriisiin, psyykkiseen kuormitukseen tai sairauden fyysisten oireiden riittämättömään hallintaan, kuten kipuun tai lääkehoidon sivuvaikutuksiin. Reagoimme kaikki ahdistuksella muuttuneeseen ja meille tärkeään asiaan tai tilanteeseen. Ahdistus motivoi meitä pitämään huolta itsestämme ja hakemaan apua, mutta vaikea ahdistus lamauttaa.

Ahdistukseen vaikuttavat sairauden lisäksi myös kaikki muut elämän kuormitustekijät ja saatavilla oleva tuki.

Hoito

Tunnistaminen

Jos voimme tunnistaa mielessämme olevaa ahdistusta ja keskustella siitä, psyykkiset ja fyysiset oireet usein helpottuvat. Ahdistuksen hoidon tavoite on ensisijaisesti elämän hallittavuuden ja turvallisuuden kokemuksen palauttaminen. Jos voimme tavoittaa mieltämme vaivaavat asiat, voimme löytää myös niihin ratkaisuja. On hyvä muistaa olla kärsivällinen ja hakea myös lisää tietoa.

Hoitokontakti

Hoitaja- tai lääkärikäyntiä varten on hyvä esimerkiksi listata paperille mieltä painavia kysymyksiä. Hoitotahon kanssa on hyvä myös ottaa puheeksi, olisiko ahdistuksen vuoksi hoitokontaktia tarpeen tiivistää. Hoitokäynteihin voi olla hyvä pyytää läheinen ihminen mukaan. Yksinäisyys ja yksinäisyyden tunne lisäävät ahdistusta ja turvattomuutta, kun taas asioiden jakaminen helpottaa.

Samoin lääkärin tai hoitajan vastaanottoihin, jolloin käydään läpi sairauden kulkuun ja hoitoon liittyviä uusia asioita, voi liittyä ahdistusta.

Huolestuttavista asioista keskusteleminen

Ahdistuksen taustalla on usein konkreettisia huolia ja pelkoja, joihin voi löytää apua hoitavan henkilökunnan kanssa keskustellen, hoitolinjausten kertaamisella, sosiaalityöntekijän, kotisairaanhoidon, sairaalapapin tai psykologin tapaamisella tai tapaamalla perheenjäseniä isommalla tai pienemmällä porukalla. Huolestuttavien asioiden nimeäminen ja jakaminen voi auttaa selkeyttämään ajattelua, jolloin ahdistus lievittyy.

Lääkehoito

Ahdistuksen hoitoon on myös useita erilaisia lääkkeitä niin lyhyt- kuin pitkäaikaiseen käyttöön. Ahdistuksen lääketieteellisessä hoidossa lääkehoito yhdistetään usein muuhun hoitoon.

Omahoito

Keskustelu

Ensiapuna on, että voimme kertoa ahdistuksesta läheiselle ihmiselle ja pyrkiä pukemaan sanoiksi sitä, mikä ahdistaa tai tuo turvattomuutta. Tehtävä ei ole helppo, mutta ahdistuksen sanoittaminen, vaikeiden asioiden järjestäminen omassa mielessä ja keskusteluissa ovat keinoja päästä eteenpäin.

Ahdistuksen taustalla on vaikeiden kysymysten lisäksi usein negatiivisia tunteita, kuten vihaa, katkeruutta ja pettymystä. Jakaminen on avain myös tunteiden hallintaan ja työstämiseen. Yksin ollessamme saatamme jäädä jonkun meille negatiivisen tunteen valtaan, emmekä löydä pääsyä eteenpäin.

Tunteiden sanoittaminen ja jakaminen

On tärkeätä, että pyrimme ilmaisemaan omia ajatuksiamme ja löytämään kokemuksillemme sanoja. Keskustelujen avulla tulemme yhä paremmin kuulluksi ja ymmärretyksi emmekä jää ahdistusta tuovien asioiden kanssa yksin. Sanotaan, että ”jaettu suru puolittuu” – samoin voimme sanoa myös ”jaettu ahdistus puolittuu”.

Mieleinen tekeminen

Tavanomaisia keinoja ahdistuksen hallintaan ovat liikunta, rentoutusharjoitukset, erimuotoinen taidetyöskentely, musiikki tai kirjoittaminen, esimerkiksi päiväkirjan pitäminen. Mieleinen tekeminen virkistää ja voimaannuttaa etenkin, jos tämän voi tehdä yhdessä jonkun läheisen kanssa.


Edellinen sivuSeuraava sivu

 


Jos voimme tavoittaa mieltämme vaivaavat asiat, voimme löytää myös niihin ratkaisuja.