Pelastusvene kannattaa rakentaa, kun laiva ei vielä uppoa. Monien sairauksien edettyä loppuvaiheeseen (esimerkiksi muistisairaudet) tai pahennuttua äkillisesti (esimerkiksi keuhkoahtaumatauti tai aivokasvain) ihmisen on vaikea ilmaista toiveitaan. Sen vuoksi ajoissa tehty ennakoiva hoitosuunnitelma turvaa potilaan toiveet huomioivan parhaan mahdollisen hoidon. Suunnitelmassa arvioidaan, millaista palliatiivista hoitoa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Tämä luo pohjan hyvän hoidon järjestämiselle.
Hoidon suunnittelu palliatiivisessa hoidossa
Omat toiveet tulevat kuulluksi ja hoito onnistuu parhaiten, kun hoitoa suunnitellaan etukäteen sairauden etenemisen ja elämän loppuvaiheen osalta. Suunnitelma kannattaa tehdä hyvissä ajoin, kun sairaus on henkeä uhkaava tai parantumaton.
Hoitosuunnitelman sisältö on yksilöllinen riippuen potilaasta ja sairaudesta. Sen tulisi huomioida fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja henkiset tarpeet.
Hoitosuunnitelmassa huomioidaan
hoidon tavoite eli hoitolinja
sairauden tilanne ja todennäköinen eteneminen
potilaan vaikeimmat oireet ja niiden hoitosuunnitelma
henkisen, hengellisen ja psyykkisen tuen tarve ja suunnitelma
potilaan toiveet, huolenaiheet ja pelot
hoitotahto, jos tällainen on tehtynä
läheisten toiveet, huolenaiheet ja tuen tarve
hoidot, joista päätetään pidättäytyä nyt tai tulevaisuudessa (hoidon rajaukset)
suunniteltu saattohoitopaikka (esimerkiksi koti, vuodeosasto, oma hoitokoti)
varautuminen saattohoitovaiheeseen (esim. lääkitykset, hoidosta vastaavat ihmiset)
suunnitelma kuolemaan johtavan pahenemisvaiheen varalle.
Elämän loppuvaiheen ennakoiva hoitosuunnitelma tehdään yhteisessä hoitoneuvottelussa. Tähän osallistuvat potilas ja hänen suostumuksellaan läheiset sekä hoitava lääkäri ja usein myös oma hoitaja tai muu hoitohenkilökunta.
Hoitoneuvottelussa keskustellaan sairauden kulusta, hoidosta ja hoidon järjestelyistä nyt ja tulevaisuudessa. Neuvottelun tuloksena kirjataan potilasasiakirjoihin sovittu hoitosuunnitelma, keskustelun sisältö sekä osallistujien näkemykset ja toiveet. Hoitoneuvottelun osana potilas voi myös tehdä kirjallisen hoitotahtonsa.
Keskusteluja käydään tarvittaessa toistuvasti sairauden edetessä ja hoitosuunnitelmaa tarkennetaan tilanteen mukaan. Myös potilas ja läheiset voivat ehdottaa hoitoneuvottelua hoitosuunnitelman laatimiseksi.
Mitä hoitosuunnitelma sisältää?
Hoitosuunnitelman sisältö on yksilöllinen riippuen potilaasta ja sairaudesta. Sen tulisi huomioida fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja henkiset tarpeet.
Hoitosuunnitelmassa huomioidaan
hoidon tavoite eli hoitolinja
sairauden tilanne ja todennäköinen eteneminen
potilaan vaikeimmat oireet ja niiden hoitosuunnitelma
henkisen, hengellisen ja psyykkisen tuen tarve ja suunnitelma
potilaan toiveet, huolenaiheet ja pelot
hoitotahto, jos tällainen on tehtynä
läheisten toiveet, huolenaiheet ja tuen tarve
hoidot, joista päätetään pidättäytyä nyt tai tulevaisuudessa (hoidon rajaukset)
suunniteltu saattohoitopaikka (esimerkiksi koti, vuodeosasto, oma hoitokoti)
varautuminen saattohoitovaiheeseen (esim. lääkitykset, hoidosta vastaavat ihmiset)
suunnitelma kuolemaan johtavan pahenemisvaiheen varalle.
Miten hoitosuunnitelma tehdään?
Elämän loppuvaiheen ennakoiva hoitosuunnitelma tehdään yhteisessä hoitoneuvottelussa. Tähän osallistuvat potilas ja hänen suostumuksellaan läheiset sekä hoitava lääkäri ja usein myös oma hoitaja tai muu hoitohenkilökunta.
Hoitoneuvottelussa keskustellaan sairauden kulusta, hoidosta ja hoidon järjestelyistä nyt ja tulevaisuudessa. Neuvottelun tuloksena kirjataan potilasasiakirjoihin sovittu hoitosuunnitelma, keskustelun sisältö sekä osallistujien näkemykset ja toiveet. Hoitoneuvottelun osana potilas voi myös tehdä kirjallisen hoitotahtonsa.
Keskusteluja käydään tarvittaessa toistuvasti sairauden edetessä ja hoitosuunnitelmaa tarkennetaan tilanteen mukaan. Myös potilas ja läheiset voivat ehdottaa hoitoneuvottelua hoitosuunnitelman laatimiseksi.
Aiheeseen liittyvää
Tarkistettu 27.3.2025