Sedaation syvyyden määrittelevät potilaan oireet. Kevyessä sedaatiossa potilas on unelias, mutta puheella heräteltävissä. Syvemmässä sedaatiossa potilas on jatkuvassa unessa. Sedaation tarkoituksena ei ole vaikuttaa potilaan jäljellä olevaan elinaikaan.
Palliatiivinen sedaatio
Sedaatiolla tarkoitetaan tajunnantason alentamista lääkkeillä niin, että potilas on rauhoittunut tai kevyessä unessa. Saattohoidossa sedaatiota voidaan käyttää tilapäisenä hoitona tai lähellä kuolemaa jatkuvana hoitona kuolemaan asti.
Sedaatiota voidaan käyttää, jos potilaalla on sietämätön oire, jota ei saada helpotettua, vaikka kaikki voitava on tehty. Syynä on useimmiten vaikea hengenahdistus, levottomuus tai henkinen kärsimys sekä toisinaan kipu tai pahoinvointi. Harvinaisena syynä voi olla akuuttitilanne kuten verenvuoto.
Ennen sedaation aloitusta huolehditaan siitä, että kaikki muu voitava potilaan oireiden lievittämiseksi on tehty. Sedaation aloituksesta keskustellaan potilaan ja hänen läheistensä kanssa. Jos potilas ei enää itse kykene tahdonilmaisuun hoidosta, lääkäri tekee hoitopäätöksen keskusteltuaan läheisten kanssa siitä, mitä potilas olisi todennäköisesti toivonut tilanteessa tehtävän.
Sedaation kesto vaihtelee potilaan tarpeen mukaan. Joskus riittävää voi olla lyhytaikainen sedaatio esimerkiksi yöksi, jolloin lääkkeen avulla päästään tukalan olon yli. Sedaatio voi myös olla esimerkiksi muutaman päivän kestoista, jonka jälkeen hoito jatkuu muilla oirelääkkeillä, tai sitten potilas voidaan sedatoida viimeisiksi elinpäiviksi aina kuolemaan asti.
Sedaatiota kuolemaan asti voidaan käyttää, kun kuolema on lähellä (elinaikaennuste päiviä). Silloin sedaation tarkoituksena on mahdollistaa potilaan rauhallinen luonnollinen kuolema perustautiinsa. Sedaatio ei siis ole eutanasiaa, koska lääkityksellä ei ole tarkoitus tuottaa kuolemaa.
Sedaation aikana kipulääkkeen ja muiden tarpeellisten oirelääkkeiden antaminen jatkuu edelleen. Sedaation aikana huolehditaan hyvästä oireseurannasta ja potilaan hyvästä, hellästä perushoivasta. Myös läheisistä huolehditaan. Läheisille sedaatiopäätös voi olla helpotus, jos edeltävästi on ollut vaikeita oireita. Samalla siihen voi kuitenkin liittyä isoa luopumisen surua tilanteen rauhoittumisen tuodessa surulle tilaa.
Sedaation aiheet
Sedaatiota voidaan käyttää, jos potilaalla on sietämätön oire, jota ei saada helpotettua, vaikka kaikki voitava on tehty. Syynä on useimmiten vaikea hengenahdistus, levottomuus tai henkinen kärsimys sekä toisinaan kipu tai pahoinvointi. Harvinaisena syynä voi olla akuuttitilanne kuten verenvuoto.
Ennen sedaation aloitusta huolehditaan siitä, että kaikki muu voitava potilaan oireiden lievittämiseksi on tehty. Sedaation aloituksesta keskustellaan potilaan ja hänen läheistensä kanssa. Jos potilas ei enää itse kykene tahdonilmaisuun hoidosta, lääkäri tekee hoitopäätöksen keskusteltuaan läheisten kanssa siitä, mitä potilas olisi todennäköisesti toivonut tilanteessa tehtävän.
Sedaation kesto
Sedaation kesto vaihtelee potilaan tarpeen mukaan. Joskus riittävää voi olla lyhytaikainen sedaatio esimerkiksi yöksi, jolloin lääkkeen avulla päästään tukalan olon yli. Sedaatio voi myös olla esimerkiksi muutaman päivän kestoista, jonka jälkeen hoito jatkuu muilla oirelääkkeillä, tai sitten potilas voidaan sedatoida viimeisiksi elinpäiviksi aina kuolemaan asti.
Sedaatiota kuolemaan asti voidaan käyttää, kun kuolema on lähellä (elinaikaennuste päiviä). Silloin sedaation tarkoituksena on mahdollistaa potilaan rauhallinen luonnollinen kuolema perustautiinsa. Sedaatio ei siis ole eutanasiaa, koska lääkityksellä ei ole tarkoitus tuottaa kuolemaa.
Hoito sedaation aikaan
Sedaation aikana kipulääkkeen ja muiden tarpeellisten oirelääkkeiden antaminen jatkuu edelleen. Sedaation aikana huolehditaan hyvästä oireseurannasta ja potilaan hyvästä, hellästä perushoivasta. Myös läheisistä huolehditaan. Läheisille sedaatiopäätös voi olla helpotus, jos edeltävästi on ollut vaikeita oireita. Samalla siihen voi kuitenkin liittyä isoa luopumisen surua tilanteen rauhoittumisen tuodessa surulle tilaa.
Tarkistettu 31.3.2025