Hoitotahto

Hoitotahto on tulevaisuuden varalle tehty omaa hoitoa koskevan tahdon ilmaisu.

Hoitotahdolla henkilö voi varmistaa omien toiveidensa huomioinnin tilanteissa, joissa hän ei ole itse kykenevä tahtoaan ilmaisemaan. Hoitotahdon avulla on mahdollista helpottaa niin läheisten kuin hoitoon osallistuvienkin toimintaa.

Hoitotahdon tekeminen

Vaikka hoitotahto voi olla kirjallinen tai suullinen, on se hyvä laatia kirjallisesti. Hoitotahdon voi tallentaa Kanta-palveluun, ja sen tai tiedon hoitotahdon olemassaolosta voi toimittaa hoitavaan terveydenhuollon yksikköön. Hoitotahdon olemassaolosta ja sijainnista on syytä kertoa myös läheisille. Hoitotahto ja sen sisältö on hyvä tarkistaa ja päivittää säännöllisesti.

Hoitotahdon voi tehdä vapaamuotoiseksi tai valmiille lomakepohjille. Kahden ei-perheeseen kuuluvan todistajan käyttöä suositellaan, mutta se ei ole välttämätöntä. Hoitotahto on voimassa oleva, vaikka siinä on vain päiväys ja henkilön oma allekirjoitus.

Hoitotahto sitoo juridisesti terveydenhuollon ammattilaisia ja omaisia. Vastoin hoitotahtoa ei saa toimia, ellei ole pätevää syytä epäillä henkilön hoitotahdon muuttuneen sen kirjaamisen jälkeen esimerkiksi muuttuneissa olosuhteissa (esimerkiksi on tullut uusia hoitomahdollisuuksia, jotka eivät ole olleet tiedossa hoitotahtoa laadittaessa).

Hoitotahdon sisältö

Hoitotahdossa henkilö voi rajata hoitoja, joita hän ei halua käytettävän itselleen (esimerkiksi letkuravitsemus, hengityskonehoito, tehohoito, elvytys). Hoitotahtoon voi myös laatia yksityiskohtaisempia kannanottoja esimerkiksi sairaalaan siirrosta, antibioottihoidosta tai nesteytyksestä pidättäytymisestä. Siksi on hyvä keskustella hoitavan tahon kanssa, mitä tilanteita omaan sairauteen saattaa liittyä elämän loppuvaiheessa ja mihin olisi hyvä varautua.

Hoitotoiveet

Hoitotahdolla ei voi määrätä itselleen hoitoja, mutta siihen voi liittää toiveita siitä, miten haluaisi itseään hoidettavan elämän loppuvaiheessa, esimerkiksi toiveita musiikista tai ruoasta. Myös hoitotoiveita pyritään mahdollisuuksien mukaan noudattamaan, vaikka ne eivät sidokaan terveydenhuollon ammattilaisia juridisesti.

Edunvalvontavaltuutus

Täysi-ikäinen henkilö voi myös tehdä etukäteen valtakirjan edunvalvontavaltuutusta varten. Valtuuttaja määrittelee ne asiat, joita valtuutus koskee. Tämä voi pitää sisällään valtuutuksen huolehtia esimerkiksi omaisuuden hoidosta sekä muista taloudellisista asioista ja valtuuttajaa koskevista asioista, kuten sairaanhoidosta. Edunvalvonnan tullessa ajankohtaiseksi lääkäri antaa lausunnon oikeustoimikelpoisuudesta ja maistraatti vahvistaa aiemmin tehdyn edunvalvontavaltuutuksen.


Edellinen sivuSeuraava sivu