Vapaaehtoistoiminta on organisoitua, palkatonta toimintaa, joka perustuu osapuolten vapaaseen tahtoon ja valintaan. Vapaaehtoistoimintaa organisoivat hoitoyksiköt ja - organisaatiot, kunnat, seurakunnat ja järjestöt.
Vapaaehtoisia toimii palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa tukemassa potilaita ja läheisiä. Vapaaehtoistyö täydentää hyvää hoitoa ja on osa kokonaisvaltaista ihmisen tukemista. Vapaaehtoistyö ei korvaa ammattityötä.
Vapaaehtoisen rooli ja tehtävät riippuvat potilaan ja läheisen tarpeista, vapaaehtoisen toiveista ja mahdollisuuksista sekä toimintaa organisoivan tahon toimintaperiaatteista.
Yhteisenä tavoitteena potilasta hoitavalla yhteisöllä on vaikuttaa potilaana olevan ihmisen loppuelämään ja tehdä siitä mahdollisimman hyvä ja arvokas. Kokonaisvaltainen, hyvä ja lempeä hoito huomioi potilaan fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen sekä henkisen puolen. Potilaan omaiset ja läheiset huomioidaan yhä vahvemmin merkittävänä osana hoitoa.
Ammattihenkilökunta hoitaa potilaita ja on aina hoitovastuussa. Vapaaehtoistoiminta ei voi korvata ammattihenkilökuntaa.
Hoidon perusta on asiantunteva lääketieteellinen hoito. Vapaaehtoistoiminta on hoidon lisänä ja jatkumona. Vapaaehtoiset ovat saatavilla tuodakseen potilaille ja läheisille turvaa, läsnäoloa ja välittämistä sekä mahdollistaakseen potilaalle ja läheisille heidän tarvitsemiaan ja toivomiaan asioita.
Vapaaehtoiset ovat, ja ovat aina olleet, oleellinen osa palliatiivisen hoidon ja saattohoidon yhteisöjä, maailmanlaajuisesti.
Vapaaehtoinen on saatavilla kiireettömänä, luotettavana, tehtävään koulutettuna tukihenkilönä.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että niin potilaalle kuin läheisillekin vapaaehtoinen voi toimia kuuntelijana, keskustelijana, seurana, pienten toiveiden toteuttajana, auttajana arjen asioissa.
"On ihana tunne, kun toiselle voi tuottaa iloa."
- Palliatiivisen ja saattohoidon vapaaehtoinen
Ammattihenkilöstön ja vapaaehtoisten yhteistyöllä ja avulla omaiset ja läheiset voivat keskittyä olemaan potilaalle tärkeimmässä roolissaan – läheisinä ihmisinä.
"Kenelläkään ei pitäisi olla tunne, että hänet on jätetty aivan yksin."
- Saattohoidon vapaaehtoinen
"Vapaaehtoinen on sitoutunut hoitoyksikön tai työyhteisön tavoitteisiin osana potilasta hoitavaa ja läheisiä tukevaa yhteisöä tuoden turvallisuutta, välittämistä ja läsnäoloa.”
- Saattohoitolääkäri Juha Hänninen
Koulutettu vapaaehtoinen voi toimia esimerkiksi
”käsiparina” ei-sairaanhoidollisissa tehtävissä (– hän ei hoida, vaantukee)
yksinäisen potilaan seurana ja tukena sekä olla vierellä kuoleman lähestyessä
levottoman potilaan tukena öisin ja päivisin.
Vapaaehtoisten avulla voidaan potilaalle muodostaa läsnäolorinkejä.
Vapaaehtoinen voi antaa läheisille mahdollisuuden omien asioiden hoitoon tai hän voi läsnäolollaan mahdollistaa omaiselle tarpeellisen lepotauon, jotta tämä voi kerätä voimia jaksaakseen jälleen olla potilaan vierellä.
Vapaaehtoiset ovat tarkasti valittuja, palliatiivisen hoidon ja saattohoidon vapaaehtoistoimintaan koulutettuja. He ovat eri taustoista tulevia, eri-ikäisiä ihmisiä, joiden motivaatio on olla ihminen ihmiselle siinä ainutlaatuisessa tilanteessa, missä potilas tai läheinen juuri nyt on. He ovat toimintaan sitoutuneita ja heidän toimintansa on organisoitua ja ohjattua. Kaikki vapaaehtoiset tekevät salassapitovakuutuksen.
Koulutuksessa painotetaan vuorovaikutustaitoja, avustamisen keinoja, kunnioittavaa kohtaamista sekä hyväksyvää läsnäoloa ja inhimillistä välittämistä.
"Kun ihmisen elämä on pienentynyt sängyn kokoiselle alueelle, pienillä asioilla on iso merkitys"
- Palliatiivisen ja saattohoidon vapaaehtoinen
Päivitetty 1.11.2021
