Yhteisenä tavoitteena potilasta hoitavalla yhteisöllä on vaikuttaa potilaana olevan ihmisen loppuelämään ja tehdä siitä mahdollisimman hyvä ja arvokas. Kokonaisvaltainen, hyvä ja lempeä hoito huomioi potilaan fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen sekä henkisen puolen. Potilaan omaiset ja läheiset huomioidaan yhä vahvemmin merkittävänä osana hoitoa.
Hoitoalan ammattilaiset ja vapaaehtoisuus
Ammattihenkilökunta hoitaa potilaita ja on aina hoitovastuussa. Hoidon perusta on asiantunteva lääketieteellinen hoito. Vapaaehtoisilla on oma, tärkeä roolinsa palliatiivisessa hoidossa: vapaaehtoinen ei korvaa ammattilaista, vaan hän täydentää laadukasta hoitoa olemalla kiireetön rinnalla kulkija parantumattoman sairauden aikana ja sairastuneen ihmisen kuoleman lähestyessä. Tavoitteena on tukea omannäköistä elämää loppuun asti.
Vapaaehtoiselta ei edellytetä kokemusta hoitoalalta eikä ammattiosaamista tarvita, mutta vapaaehtoiset tulee kouluttaa ja perehdyttää tehtäväänsä.
Vapaaehtoiset voivat toimia kaikissa niissä toimintayksiköissä, joissa hoidetaan palliatiivisia potilaita. Toimintaympäristönä voi siis olla ihmisen koti, sairaalaosasto, ympärivuorokautinen asumisyksikkö tai palliatiivinen tai saattohoito-osasto. Vapaaehtoiset voivat toimia myös läheisten tukena.
Suositusten mukaista toimintaa
Vapaaehtoiset ovat, ja ovat aina olleet, oleellinen osa palliatiivisen hoidon ja saattohoidon yhteisöjä, maailmanlaajuisesti.
Kansalliset ja kansainväliset suositukset tukevat vapaaehtoistoimintaa palliatiivisessa hoidossa.
Vapaaehtoistoimintaan palliatiivisessa hoidossa on laadittu valtakunnallinen suositus vuonna 2024. Suosituksen tarkoituksena on avata vapaaehtoistoiminnan periaatteita ja merkitystä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon yhteydessä sekä helpottaa toiminnan käynnistämistä omassa yksikössä.
