Palliatiivisessa hoidossa tavoitteena on ylläpitää toimintakykyä ja arjessa selviämistä sairaudesta huolimatta niin, että potilas pystyisi tekemään hänelle itselleen tärkeitä asioita mahdollisimman pitkään.
Toimintakyvyn tukeminen palliatiivisessa hoidossa
Toimintakyky tarkoittaa ihmisen edellytyksiä selviytyä hänen jokapäiväisistä, itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä toiminnoista. Etenevä ja parantumaton sairaus voi vaikuttaa toimintakykyä alentavasti sairauden eri vaiheissa.
Palliatiivisessa hoidossa arvioidaan säännöllisesti sairauden vaikutusta potilaan toimintakykyyn ja arjessa selviämiseen sekä mietitään niitä tukevia toimenpiteitä.
Kotona selviytymiseen vaikuttavia asioita ovat esimerkiksi asuinolosuhteet (portaat, liikkumista haittaavat kynnykset, WC- ja peseytymistilojen sijainti ja niin edelleen), kenen kanssa potilas asuu (yksin vai jonkun kanssa, huomioiden myös asuinkumppanin oma kunto), arjen sujumiseen vaikuttavat tekijät (asiointi kodin ulkopuolella, taloudelliset asiat, siivoaminen, ruoan valmistus ja niin edelleen) ja saako potilas tarvitessaan jostain apua.
Mikäli arjessa selviytymisessä on haasteita, voidaan potilaalle järjestää apua kodin ulkopuolelta tukipalvelujen muodossa. Tarjolla olevia tukimuotoja voivat olla esimerkiksi kotihoidon tarjoama apu, fysioterapeutin tai toimintaterapeutin arvio ja ohjaus liikkumista ja toimintaa helpottavista apuvälineistä tai tarvittavista asunnonmuutostöistä, kuljetuspalvelut sekä siivous- ja ateriapalvelut. Myös sosiaalityöntekijä voi auttaa erilaisten avustusten ja tukimuotojen kartoittamisessa.
Toimintakykyyn vaikuttavat myös potilaan ja hänen läheistensä henkiset voimavarat ja sosiaaliset verkostot (ystävät, sukulaiset, tuttavat). Tarvittaessa potilaalle ja hänen läheisilleen voidaan järjestää esimerkiksi keskusteluapua. Apua tarjoavat myös erilaiset vapaaehtoisjärjestöt, seurakunnat ja vertaistukipiirit.
Toimintakyvyn arviointi
Palliatiivisessa hoidossa arvioidaan säännöllisesti sairauden vaikutusta potilaan toimintakykyyn ja arjessa selviämiseen sekä mietitään niitä tukevia toimenpiteitä.
Kotona selviytymiseen vaikuttavia asioita ovat esimerkiksi asuinolosuhteet (portaat, liikkumista haittaavat kynnykset, WC- ja peseytymistilojen sijainti ja niin edelleen), kenen kanssa potilas asuu (yksin vai jonkun kanssa, huomioiden myös asuinkumppanin oma kunto), arjen sujumiseen vaikuttavat tekijät (asiointi kodin ulkopuolella, taloudelliset asiat, siivoaminen, ruoan valmistus ja niin edelleen) ja saako potilas tarvitessaan jostain apua.
Tarvittavat toimenpiteet
Mikäli arjessa selviytymisessä on haasteita, voidaan potilaalle järjestää apua kodin ulkopuolelta tukipalvelujen muodossa. Tarjolla olevia tukimuotoja voivat olla esimerkiksi kotihoidon tarjoama apu, fysioterapeutin tai toimintaterapeutin arvio ja ohjaus liikkumista ja toimintaa helpottavista apuvälineistä tai tarvittavista asunnonmuutostöistä, kuljetuspalvelut sekä siivous- ja ateriapalvelut. Myös sosiaalityöntekijä voi auttaa erilaisten avustusten ja tukimuotojen kartoittamisessa.
Henkiset ja sosiaaliset voimavarat
Toimintakykyyn vaikuttavat myös potilaan ja hänen läheistensä henkiset voimavarat ja sosiaaliset verkostot (ystävät, sukulaiset, tuttavat). Tarvittaessa potilaalle ja hänen läheisilleen voidaan järjestää esimerkiksi keskusteluapua. Apua tarjoavat myös erilaiset vapaaehtoisjärjestöt, seurakunnat ja vertaistukipiirit.
Tarkistettu 28.3.2025