Kipu

Kipu on yksi tavallisimmista oireista levinnyttä syöpää sairastavilla potilailla. Myös muihin pitkälle edenneisiin kroonisiin sairauksiin voi liittyä kipuja.

​​​​​​​​​​Kipu on yleinen oire pitkälle edenneessä sairaudessa. Se on yksi tavallisimmista ja pelätyimmistä oireista levinnyttä syöpää sairastavilla potilailla, mutta myös muihin pitkälle edenneisiin kroonisiin sairauksiin liittyy kipuja.

Potilaan oma arvio kivun voimakkuudesta ja sen häiritsevyydestä on hyvän kivunhoidon lähtökohta. Kivun lääke- ja muu hoito suunnitellaan jokaiselle potilaalle yksilöllisesti.

Syyt ja aiheuttajat

Kudosvaurio

Tavallisimmin kipu syntyy kudosvaurion seurauksena esimerkiksi haavan tai ruhjeen seurauksena. Tuki- ja liikuntaelinperäinen kipu, kuten esimerkiksi nivelrikko tai osteoporoosi aiheuttaa kudosvauriota. Edennyttä syöpää sairastavan potilaan kivun syynä on usein kasvaimen aiheuttama kudosvaurio tai kasvain painaa ympäröiviä kudoksia.

Hermovaurio

Mikäli hermorakenne vaurioituu tai jää pinteeseen syntyy hermosärkyä eli neuropaattista kipua. Hermopinteen syynä voi olla syöpäkasvain tai esimerkiksi selkänikaman luhistuman yhteydessä hermojuuri voi joutua pinteeseen. Hermovaurio voi syntyä esimerkiksi diabeteksen aiheuttaman ääreishermovaurion, aivoinfarktin tai vyöruusun seurauksena.

Kivunhallintatalossa on lisää perustietoa kivusta, kuten miksi tunnemme kipua tai mistä kivuntunne syntyy.

Lue lisää:

Perustietoa kivusta (Kivunhallintatalo)

Kivun arviointi

Kivun kokemus on yksilöllinen. Vain potilas itse voi sen luotettavasti arvioida.

Kipua tulisi arvioida säännöllisesti. Kipua on hyvä arvioida myös eri tilanteissa kuten esimerkiksi levossa ja liikkeessä. Esimerkiksi luustoetäpesäkkeet tai vaikkapa nivelrikko aiheuttaa herkästi voimakasta kipua liikkuessa, mutta levossa ollessa kipu on lievempää. Kivun arviointi ennen lääkkeenottoa ja sen jälkeen auttaa arvioimaan kipulääkkeen tehoa.

Kivun voimakkuuteen ja häiritsevyyteen voi myötävaikuttaa monet muut tekijät kuten esimerkiksi heikko yleisvointi, muut vointia häiritsevät oireet, sekä mieliala ja sosiaalinen tilanne. Kivun kokemus on siis monisyinen asia. Puhutaan kokonaiskivusta tai kokonaiskärsimyksestä.

Kivun arvioinnin mittarit

Kivun voimakkuuden ja häiritsevyyden arvioinnissa voidaan käyttää erilaisia asteikoita kuten sanallista (lievä, kohtalainen, kova, sietämätön), numeerista 0-10 (0 tarkoittaa kivutonta oloa ja 10 kuvaa pahinta mahdollisinta kipua) tai kipujanaa (10 cm mittainen jana). Jos potilas ei itse voi ilmaista kipua, voidaan sitä arvioida havainnoimalla potilaan ilmeitä (otsan rypistäminen, irvistäminen), ääntelyä (valitus, voihkiminen), hengitystä, asentoa (kipukohdan liikuttelun välttäminen, jännittyneisyys, jähmettyminen) ja levottomuutta.

Kivun luonne

Kipua arvioidessa kiinnitetään huomiota myös kivun luonteeseen, kestoon (jatkuva, kohtauksellinen) ja laajuuteen. Usein tylppä tai jomottava kipu viittaa kudosvauriokipuun, kun taas polttava, viiltävä tai sähköiskumainen kipu sekä kivun heijastuminen voivat viitata hermovaurioon. Kivun paikantamisen apuna voidaan käyttää kipupiirrosta, mihin merkitään kivun sijainti.

Kipua pahentavat tai aiheuttavat tekijät (esimerkiksi liike, ruokailu, ulostaminen) ja toisaalta kipua lievittävät tekijät (esimerkiksi lepo, lämpö, kylmä) huomioidaan, sillä ne voivat kertoa kivun aiheuttajasta ja myös helpottaa hoidon suunnittelua.

Liitännäistuntemukset

Liittyykö kipuun muita oireita, kuten tuntoaistin muutoksia (esimerkiksi tunnottomuus, tunnon herkistyminen tai tuntoaistin vääristyminen) tai pahoinvointi auttavat kivun aiheuttajan selvittämisessä.

​Lue lisää:

Opi arvioimaan kipua (Kivunhallintatalo)

Hoito

Kivunhoito suunnitellaan aina yksilöllisesti. Kipua voidaan hoitaa kipulääkkein ja lääkkeettömin keinoin kuten fysioterapeuttisin- ja kivunhallintamenetelmin. Joskus tarvitaan myös kajoavia kivunhoitomenetelmiä kuten puudutuksia tai kirurgisia menetelmiä.

Hoidon valinta

Kivun hoidon valintaan vaikuttaa kivun aiheuttaja, kivun luonne ja voimakkuus. Tavallisia kipulääkkeitä ovat parasetamoli ja tulehduskipulääkkeet, joita käytetään lievän etenkin kroonisten muiden kuin kuin syöpäsairauksien aiheuttamassa kivussa. Tarvittaessa voidaan käyttää myös keskivahvoja kipulääkkeitä.

Syöpäsairaus aiheuttaa usein voimakasta kipua, minkä lievittämiseksi käytetään vahvoja morfiininkaltaisia kipulääkkeitä. Elämän loppuvaiheessa moniin kroonisiin sairauksiin kuten esimerkiksi sydämen vajaatoimintaan ja keuhkoahtaumatautiin liittyy kipuja, joita voidaan lievittää morfiininkaltaisilla kipulääkkeillä.

Kivunhoito elämän loppuvaiheessa

Niin kauan kun potilas jaksaa, hän voi ottaa kipulääkkeet suun kautta. Voinnin tai nielemiskyvyn heiketessä usein siirrytään annostelemaan kipu- ja muut oirelääkkeet lääkeannostelijalla ihon alle.

Myös muissa sairauksissa vahvoja kipulääkkeitä käytetään elämän loppuvaiheessa samoin kuin syöpäpotilailla. Näin voidaan turvata hyvä saattohoito kaikille kuoleville potilaille.

Mikäli kipu hyvästä kivun hoidosta huolimatta on edelleen sietämätöntä, voidaan kuoleva potilas nukuttaa viimeisten elinpäivien ajaksi (palliatiivinen sedaatio), jotta kipua ei tarvitse kärsiä.

Lue lisää:

Tavallisia pitkäaikaisia kiputiloja (Kivunhallintatalo)

Erikoistoimenpiteet (Kivunhallintatalo)

Palliatiivinen sedaatio

Syöpäkivun hoito

Syöpäkivun lääkehoito

Syöpäkivun hoidossa käytetään yleisesti morfiininkaltaisia vahvoja kipulääkkeitä eli opioideja. Ne lievittävät tehokkaasti vaikeaakin kipua. Jokaiselle potilaalle etsitään juuri hänen kipuaan parhaiten lievittävä lääkitys ottaen myös huomioon mahdolliset muut oireet.

Opioidit annostellaan tavallisimmin suunkautta otettavina tabletteina, kapseleina tai liuoksina. Lääkitys aloittaan yleensä pienillä annoksilla säännöllisesti ja annoksia suurennetaan asteittain, kunnes riittävä kivunlievitys on saavutettu. Koska kivun voimakkuus usein vaihtelee päivän mittaan, voidaan säännöllisen kipulääkkeen lisäksi käyttää myös nopeavaikutteista kipulääkettä, mitä otetaan ennalta sovittu annos kivun yllättäessä. On tärkeää ottaa lääkkeet ohjeiden mukaan, jotta kipu ei rajoita elämää.

Opioidien tavallisimpia haittoja ovat ummetus ja suun kuivuminen. Siksi opioidien kanssa tulee aina käyttää ummetusta estävää lääkitystä. Alkuvaiheessa voi myös esiintyä pahoinvointia ja väsymystä, mutta se on yleensä ohimenevää. Haittavaikutusten ennaltaehkäisevä hoito onkin tärkeää, jotta kivun hoito onnistuu.

Kivunhoidon tehoa seurataan hoitavassa yksikössä. Mikäli kipu ei lievity riittävästi ohjeenmukaisella annostelulla tai haittavaikutuksia esiintyy, on hyvä olla yhteydessä hoitavaan tahoon, jotta kivunhoito arvioidaan uudelleen.

Jos potilas ei voi niellä lääkkeitä esimerkiksi pahoinvoinnin tai heikentyneen yleisvoinnin takia, voidaan kipulääkkeet annostella muuta reittiä esimerkiksi laastarina iholle, tasaisena tiputuksena suoneen tai ihon alle.

Vaikean kivun hoidossa voidaan käyttää erikoistekniikoita kuten spinaalista kivunhoitoa, missä selkäydintä ympäröivään selkäydinnestetilaan annetaan katetrin avulla kipulääkettä ja puudutetta. Tätä voidaan käyttää esimerkiksi lantion alueelle levinneen syövän kivun hoidossa.

Sekä ihon alle että selkäydinnestetilaan annettava kipulääkitys soveltuvat myös kotona annettavaksi, kun sopiva lääkeannos on saatu vakiinnutettua. Lääkkeet annetaan lääkeannostelijalla ns. pumpun kautta, josta voidaan myös tarvittaessa ottaa lisäannoksia . Lääkeannostelija mahtuu hyvin esimerkiksi taskuun, eikä se näin estä liikkumista.

Sädehoito syöpäkivunhoidossa

Sädehoidolla voidaan tehokkaasti lievittää syöpäkipua. Esimerkiksi luustoetäpesäkkeiden aiheuttamaa kipua hoidetaan usein sädehoidolla, mutta myös muualla sijaitsevia kasvaimia (esimerkiksi aivoissa, keuhkoissa, iholla, imusolmukkeissa, lantion elimissä) voidaan tehokkaasti sädehoitaa.

Kivun lievittämiseksi riittää usein jo yksi hoitokerta, mutta joskus tarvitaan useamman hoitokerran sarja (5-10 kertaa). Sädehoidon kipua lievittävä vaikutus tulee esiin noin parin viikon päästä sädehoidosta, joskus nopeamminkin. Vaikutus kestää useita kuukausia. Sädehoidon alussa kipu voi voimistua, mikäli sädehoito aiheuttaa turvotusta kasvainta ympäröivissä kudoksissa. Tähän on hyvä varautua nopeavaikutteisilla kipulääkkeillä tai joskus myös kortisonilääkekuurilla sädehoitolääkärin ohjeiden mukaan. Mikäli kipu palaa sädehoidon jälkeen, voidaan sädehoito useimmiten toistaa.

Sädehoito toteutetaan Syöpätautien yksiköissä. Hoitoa edeltää tietokonekuvaus hoitoalueen suunnittelua varten. Sädehoito kestää kerrallaan vain joitain minuutteja eikä säteilyä voi nähdä, kuulla tai tuntea.

Potilas on sädehoidon aikana hoitopöydällä usein etukäteen valmistetussa muotissa tai pehmeällä patjalla, jotta asento pysyy samana joka hoitokerralla. Hoitohenkilökunta on sädehoidon aikana toisessa huoneessa, mutta heihin on puheyhteys ja he seuraavat potilasta monitorista.

Sädehoito siten edellyttää että potilas jaksaa olla paikallaan hoidon ajan, ymmärtää mitä tapahtuu ja pystyy noudattamaan ohjeita. Hyvin huonokuntoinen potilas tai kuoleva potilas ei enää jaksa tulla sädehoitoon eikä ehdi saavuttaa sädehoidosta hyötyä. Silloin oireita lievitetään lääkkeellisin keinoin.

Lue lisää:

Syöpäkivun lääkehoito (Kivunhallintatalo)

Erikoistoimenpiteet (Kivunhallintatalo)

Sädehoito (Kivunhallintatalo)

Omahoito

Kukin potilas kokee kivun omalla tavallaan. Vain potilas itse voi arvioida kivun voimakkuuden ja haittaavuuden päivittäisessä elämässä. On tärkeää kertoa hoitohenkilökunnalle ja hoitavalle lääkärille kivusta. Kivun arvioinnissa voidaan käyttää erilaisia mittareita, joissa kivun voimakkuus ja häiritsevyys ilmoitetaan joko numeroasteikolla (0-10), sanallisesti, tai janalla.

Onnistuneen kivunhoidon perustana on kipulääkityksen ohjeistuksen mukainen käyttö. Kivunhallintatalossa on lisätietoa ja ohjeita onnistuneeseen kivunhoitoon ja siihen liittyvistä usein esille tulevista kysymyksistä.

Kipu saattaa aiheuttaa masennusta ja ahdistuneisuutta ja pahimmillaan rajoittaa elämää. Potilaan läheisillä on tärkeä rooli kuuntelijoina ja tukijoina. Huomion suuntaaminen pois kivusta esimerkiksi läheisten kanssa seurusteluun, musiikkiin tai tv:n katseluun voi lievittää kivun kokemusta. Rentoutus- tai tietoisen läsnäolon harjoitteet parantavat kivunhallintaa vähentämällä stressiä ja kehon jännittyneisyyttä.

Lue lisää:

Opi arvioimaan kipua (Kivunhallintatalo)

Paras hyöty kipulääkityksestä (Kivunhallintatalo)

Lääkkeetön kivunhoito (Kivunhallintatalo)

Itsehoito (Kivunhallintatalo)

Muualla Terveyskylässä

Kivunhallintatalo.fi​ tarjoaa tutkittua tietoa erilaisista kiputilanteista ja kivun hoidosta.


Seuraava sivu