Sairaudet altistavat verkkokalvon verenvuodoille
Verkkokalvo on silmän valoa aistiva osa, joka sijaitsee silmänpohjassa. Verkkokalvossa on monta eri kerrosta, joista osassa kulkevat keskikokoiset verisuonet ja hiussuonet.
Eräissä silmän sairauksissa nämä verisuonet vaurioituvat, ja saattaa syntyä verkkokalvon sisäisiä tai verkkokalvonalaisia verenvuotoja.
Tyypillisiä sairauksia, joihin liittyy verkkokalvon verenvuotoja ovat diabetes, valtimo- ja laskimotukokset sekä kostea verkkokalvon ikärappeuma.
Verenvuoto voi näkyä näkökentässä
Verkkokalvon reunaosien pienemmät vuodot ovat yleensä oireettomia. Verkkokalvon keskeisen, tarkasta näkemisestä vastaavan osan vuodot aiheuttavan näöntarkkuuden huomattavan alenemisen. Jos vuoto tapahtuu tällä tarkannäön alueella eli makulassa, näkökenttään ilmaantuu keskeinen tumma alue ja näöntarkkuus laskee silmässä käytännössä välittömästi. Huonontunut näöntarkkuus on tällöin vain sairastuneessa silmässä.
Milloin yhteys terveydenhuollon ammattilaiseen?
Verkkokalvon verenvuotoa tulee epäillä, kun keskeisen alueen näkö äkillisesti heikentyy toisessa silmässä. Taustalla on usein jo tiedossa esimerkiksi silmänpohjan ikärappeuma, diabetes tai aiempi silmänpohjan verisuonitukos.
Äkillinen näön heikentyminen silmässä vaatii päivystysluonteisen silmälääkärin tutkimuksen. Silmälääkäri toteaa verkkokalvon verenvuodon vastaanotolla tehtävän mikroskooppitutkimuksen avulla, jota varten mustuainen laajennetaan tipoilla. Kun silmälääkäri on todennut verkkokalvon verenvuodon, on selvitettävä vuodon syy, koska
hoito riippuu pitkälti vuodon aiheuttajasta.
Silmänpohjan valokerroskuvaus eli OCT varmentaa diagnoosin ja erottelee tarkemmin vuodon sijainnin verkkokalvon kerroksissa. Joskus käytetään myös väriainekuvausta, jos mietitään esimerkiksi suoraa laserhoitoa tihkuttavalle suonialueelle. Silmätutkimukset ovat potilaalle kivuttomia.