Ikääntymisen myötä lähelle näkeminen vaikeutuu vähitellen. Useimmat yli 40-vuotiaat pystyvät lukemaan pientä, lähellä olevaa tekstiä paremmin lukulasien avulla.
Ikänäkö ilmaantuu riippumatta siitä, kärsiikö liki-, kauko- vai hajataitteisuudesta. Likinäköiset pärjäävät usein pidempään ilman lukulaseja, ja kaukonäköiset vastaavasti saattavat tarvita lukulasit jo aiemmin. Lukunäkö heikkenee yleensä 60–70 ikävuoteen saakka, minkä jälkeen se useimmiten asettuu tietylle tasolle.
Oireet
Sumentunut, silmiä väsyttävä ja rasittava lähinäkö on varhainen ikänäöstä kielivä merkki. Ikänäkö ilmenee vaikeutena lukea pientä tekstiä läheltä. Lukeminen onnistuu tiettyyn rajaan asti viemällä kohdetta kauemmaksi. Tämä näkyy muun muassa siten, että sanomalehteä pyrkii viemään mahdollisimman kauas.
Miinuslaseja käyttävät (likinäköiset) huomaavat itsekin usein näkevänsä lukea paremmin ilman laseja tai vievät laseja enemmän nenällä alaspäin.
Ikänäkö voi aiheuttaa myös päänsärkyä ja väsymystä, kun katsetta joutuu tarkentamaan monta tuntia.
Useimmat huomaavat ikänäön edellä mainitut oireet itse ja hakeutuvat optikolle tai halutessaan yksityiselle silmälääkärille. Tarkemmissa tutkimuksissa määritellään parhaat mahdolliset lähikorjauslasit.
Hoito
Ikänäön avuksi voi hankkia silmälasit. Silmälasien määrittäminen ei kuulu julkisen terveydenhuollon piiriin.
Ikänäön ilmaantuessa jotkut hankkivat itsenäisesti edulliset pluslasit ja näkevät niillä paremmin. Ikänäön ilmaantuessa olisi hyvä käydä ensimmäisiä laseja tarvittaessa joko optikolla tai halutessaan yksityisellä silmälääkärillä, etenkin jos aiempia silmätutkimuksia ei ole tehty. Näin voidaan päästä riittävän ajoissa näköä uhkaavien sairauksien jäljille, ja hoidot päästään aloittamaan riittävän ajoissa (esimerkiksi silmänpohjan ikärappeuma ja glaukooma).