Värikalvotulehdus (iriitti)

Iriitin oireet

Äkillinen värikalvotulehdus eli iriitti aiheuttaa silmän tulehdusoireita kuten punoitusta, kipua, kyynelvuotoa ja valonarkuutta. Värikalvotulehdus voi tehdä mustuaisesta pienen ja epämuotoisen. Rähmintä ei kuulu värikalvontulehduksen oireisiin. Pitkittyneenä värikalvotulehdus on usein oireeton.

Muut uveiitit

Vitriitti aiheuttaa näkökentässä liikkuvia samentumia ja korioretiniitti puutosalueita näkökenttään. Kaikkiin uveiittityyppeihin voi liittyä näöntarkkuuden heikentymistä.

Iriitti sekä muut uveiitit todetaan silmälääkärin tekemässä mikroskooppitutkimuksessa. Uveiitin seurantatiheys riippuu tulehduksen voimakkuudesta. Seurannassa tutkitaan myös uveiittiin mahdollisesti liittyviä muita silmäsairauksia kuten sarveiskalvo-ongelmia, kaihia, glaukoomaa ja silmänpohjan muutoksia.

Silmätippoja jopa tunnin välein

Silmälääkäri vastaa iriitin ja muiden uveiittien hoidosta. Hoito riippuu siitä, mikä on aiheuttanut uveiitin ja missä uveiitti sijaitsee. Yleensä hoito aloitetaan kortisonia sisältävillä silmätipoilla ja tarvittaessa kortisonitableteilla. Usein kortisonitippoja tiputetaan ensimmäisten viikkojen ajan tiheästi. Silmään voidaan annostella mustuaista laajentavia tippoja, jotta mustuainen ei jää tulehduksen myötä epämuotoiseksi tai pieneksi. Tarvittaessa kortisonia pistetään silmänvieruskudokseen tai silmän sisälle, jos tauti ei parane kotilääkityksellä.

Yksilöllinen hoito

Mikäli uveiitti liittyy johonkin ulkoiseen tekijään, sitä hoidetaan aiheuttajan mukaan antibiootein, virus- tai sienilääkkein. Liitännäisongelmat, kuten turvotus verkkokalvon tarkannäön alueella, vaikuttavat valittuun hoitolinjaan.

Hoito vaatii sitoutumista

Akuutin iriitin ja uveiitin hoito kestää yleensä viikkoja ja hoidon onnistuminen edellyttää potilaan sitoutumista hoitoon. Pitkäkestoisia autoimmuuniuveiitteja, joita ei saada hallittua kortisonin avulla, hoidetaan reuma- tai hyljinnänestolääkityksillä, joita voidaan annostella tabletteina, pistoksina tai suonensisäisesti.