Karsastuksen hoito

Joskus tavanomaiset silmälasit riittävät karsastuksen hoidoksi. Erityisesti tietyntyyppiset sisäänkarsastukset hoituvat parhaiten laseilla. Laseja voidaan joskus käyttää karsastuksen hoidoksi silloinkin, kun näöntarkkuus sinänsä olisi hyvä ilman laseja.

Karsastuksen hoitoon käytettävät lasit kuuluvat alle 8-vuotiailla lapsilla lääkinnälliseen kuntoutukseen. Lääkinnällisen kuntoutuksen käytännöt vaihtelevat jonkin verran alueellisesti, mutta pääosin silmälasit karsastuksen tai amblyopian (toiminnallisen heikkonäköisyyden hoitoon) hoitoon korvataan alle 8-vuotiaille lapsille, useimmiten enintään kerran vuodessa.

Silmälaseihin voidaan laittaa tavanomaisen lasivahvuuden lisäksi myös prisma, jolla vähennetään silmien tekemää työtä ja oireita. Prisma ei korjaa silmien asentoa eikä vähennä näkyvän karsastuksen määrää, mutta voi auttaa silmien omaa hallintaa ja suorassa pysymistä. Se vähentää kaksoiskuvia ja silmien väsymisoireita. Prisma saattaa aiheuttaa myös erilaisia sivuvaikutuksia.

Yleistä Fresnel-prismoista

Joskus karsastuksen hoitona, erityisesti halvauskarsastuksessa tai karsastusleikkausta suunniteltaessa, käytetään laseihin kiinnitettävää väliaikaista prismakalvoa.

Fresnel-prisma koostuu useista vierekkäin olevista pienen pienistä prismoista, joten se näyttää ulospäin raidalliselta. Prisman käyttö silmälaseissa voi helpottaa karsastuksesta aiheutuvia oireita. Se vähentää kaksoiskuvia ja silmien väsymisoireita. Prisma ei vähennä näkyvän karsastuksen määrää.

Prisma saattaa myös aiheuttaa erilaisia sivuvaikutuksia. Käyttöä pitää harjoitella kotiolosuhteissa ja autolla ajamista on vältettävä ennen kuin prismakalvoon on tottunut.

Fresnel-prisman sivuvaikutuksia

• Fresnel-prisman raidallisuus ja sumeus voi häiritä näkemistä.

• Valot voivat "hajota" sateenkaaren väreihin.

• Valoista voi syntyä heijastuksia, jotka häiritsevät esimerkiksi autolla ajamista pimeässä.

• Prisma muuttaa nähtävän kuvan paikkaa ja esimerkiksi portaissa kuljettaessa syntyy vääristymiä.

• Fresnel-prisma näyttää erilaiselta kuin toinen linssi silmälaseissa (esteettityys).

Fresnel-prisman asennus- ja huolto-ohjeet

1. Prismakalvo asennetaan toisen silmälasilinssin sisäpintaan.

2. Prismakalvon asento linssissä (kannan suunta) pitää olla määräyksen mukainen.

3. Prisman saa pois esimerkiksi silmälasien pesua varten. Pesun jälkeen on varmistettava, että prisman asento on oikein.

4. Kalvon voi puhdistaa tarvittaessa miedolla pesuaineella juoksevan veden alla. Vahvoja pesuaineita ei kannata käyttää, sillä ne tekevät prismakalvon sumeaksi (myös tupakointi kellastuttaa prismakalvoa).

5. Muista, että alussa näkeminen saattaa muuttua. Usein muutokseen sopeutuu ajan myötä.

Joskus karsastuksen hoidossa tarvitaan leikkausta, jos muut hoitomuodot eivät ole riittäviä tai tarkoituksenmukaisia. Ennen leikkausta silmiä voidaan tarvittaessa totuttaa uuteen yhteiskatseluun silmälaseihin kiinnitettävän väliaikaisen prismakalvon avulla.

Esitutkimukset ennen leikkausta

Leikkaus suunnitellaan huolellisen esitutkimuksen perusteella. Leikkauksessa vahvistetaan tai heikennetään valittuja silmälihaksia silmien suoristamiseksi. Silmää liikuttaa yhteensä kuusi silmälihasta, joista yleensä leikataan 1—2 lihasta kerralla, mutta joskus jopa 3—4 lihasta. Useimmiten leikataan karsastavaa silmää, mutta molempien silmien yhtäaikainen (tai peräkkäinen) leikkaus tai pelkästään joskus jopa niin sanotusti terveen silmän leikkaaminen on tarpeen.

On mahdollista, että yksi karsastusleikkaus tuo riittävän avun, mutta toisinaan voidaan tarvita lisäleikkausta myöhemmin. Etenkin lapsilla uusintaleikkauksen tarve on hieman todennäköisempi, koska silmien luontainen asento muuttuu jonkin verran iän myötä. Useimmat saavat leikkauksesta apua karsastusvaivaansa. Leikkaus on ainoa hoitovaihtoehto sosiaalisissa tilanteissa häiritsevässä karsastuksessa.

Leikkaus on yleensä päiväkirurginen eli kotiin pääsee yleensä saman päivän aikana. Lapset leikataan aina nukutuksessa, mutta aikuisia voidaan leikata myös paikallispuudutuksessa.

Karsastusleikkaus on silmään kohdistuva pinnallinen leikkaus. Leikkauksesta ei jää haavoja eikä arpia iholle. Leikkauksen aikana silmä on silmäkuopassa omalla paikallaan, silmän pintaa suojaava sidekalvo avataan ja operoitava silmälihas irrotetaan.

Lihasta heikennetään siirtämällä sitä lähtötilanteeseen nähden kauemmas taakse ja kiinnittämällä uudelleen silmän pintaan. Lihasta vahvistetaan poistamalla siitä palanen ja kiinnittämällä se sitten takaisin alkuperäiselle paikalleen.

Toimenpiteessä käytetään lähes poikkeuksetta sulavia ompeleita. Lopuksi sidekalvo suljetaan ohuella sulavalla langalla ja silmä peitetään lapulla tai kirkkaalla kilvellä.

Normaalit oireet

Toimenpiteen jälkeen silmä normaalisti on punainen ja siinä on roskantunnetta, liikutteluarkuutta ja vetistystä. Nämä oireet alkavat kuitenkin helpottaa jo ensimmäisten päivien ja viikkojen aikana.

Leikkauksen jälkeen laitetaan antibiootti-kortisonitippoja. Pinnalliset tikit sulavat itsestään noin parissa viikossa. Ohimenevät kaksoiskuvat ovat mahdollisia alkuviikkoina silmien ja aivojen totutellessa uuteen yhteiskatseluun.

Tavallisten silmälasien käyttö jatkuu leikkauksen jälkeen

Karsastusleikkaus ei pysyvästi vaikuta näöntarkkuuteen, joten leikkauksen jälkeen silmälasien käyttöä jatketaan entiseen tapaan (mikäli kyseessä eivät ole karsastuksen hoitoon tarkoitetut silmälasit eli niin sanotut prismalasit, jotka eivät leikkauksen jälkeen enää ole sopivat).

Tulehdustapauksissa yhteys leikanneeseen yksikköön

Etenevä punoitus, luomien turvotus sekä selkeä kellertävä rähmintä erityisesti ensimmäisen parin viikon aikana sen sijaan ovat merkkejä tulehduksesta. Tällöin on tärkeää olla viipymättä yhteydessä leikanneeseen yksikköön.

Jälkitarkastus ja sairausloma

Normaalin jälkitarkastuksen ajankohta vaihtelee sairaalakohtaisesti. Sairausloman pituus karsastusleikkauksen jälkeen on 1—3 viikkoa työtehtävistä riippuen.

Karsastusleikkaukseen liittyy tiettyjä riskejä kuten mihin tahansa lääketieteelliseen toimenpiteeseen. Yli- tai alikorjaus on tavallisin ongelma, ja sitä hoidetaan tarvittaessa prismalaseilla, ortoptisilla harjoitteilla tai uudella leikkauksella.

Pinnalliset tulehdukset ja yliherkkyysreaktiot hoituvat yleensä paikallislääkityksen tehostuksella tai vaihtamisella. Vakavammat tulehdukset ovat hyvin harvinaisia, samoin pysyvät kaksoiskuvat.

Leikkauksen aikana voi ilmetä verenvuotoa ja ongelmia lihaksen kiinnittämisessä. Kaiken kaikkiaan riski näön huomattavasta heikkenemisestä tai karsastuksen pysyvästä pahenemisesta leikkauksen seurauksena on äärimmäisen pieni.

Pienehkön uloskarsastuksen hoidoksi tai silmien heikon yhteistyökapasiteetin vahvistamiseksi voi sopia ortoptinen hoito eli niin sanottu silmäjumppa tai silmälihasten ”fysioterapia”. Silmäjumpan tarkoituksena on karsastuksesta johtuvien oireiden vähentäminen tai poistaminen vahvistamalla silmälihaksia ja siten parantamalla silmien hallintaa.

Hoito vaatii muutamia ohjattuja kontrollikäyntejä poliklinikalla ortoptistin tai sairaanhoitajan vastaanotolla sekä ohjeiden mukaista säännöllistä kotiharjoittelua hoitojakson aikana.

Ortoptiset harjoitukset voivat olla vaihtoehtohoito prismalaseille. Harjoituksiin tarvitaan motivaatiota ja riittävää keskittymiskykyä, minkä vuoksi hoito soveltuu parhaiten isommille koululaisille ja aikuisille.