Kuivasilmäisyys on yleistä, joten listasimme tavallisimpia sen oireisiin ja itsehoitoon liittyviä kysymyksiä ja vastauksia.
Jos säännöllisesti ja vähintään neljä kertaa päivässä käytetyistä kostutustipoista ei ole apua silmän roskantunteeseen, on hyvä hakeutua lääkärin arvioon oireen syyn selvittämiseksi.
Säilöntäaineettomia kostutustippoja saa laittaa kaihileikattuun silmään heti leikkauksen jälkeen.
Silmää voi huuhtoa steriilillä vedellä tarvittaessa, mutta usein helpompi ja silmälle hellempi vaihtoehto on huuhdella silmän pintaa säilöntäaineettomilla kostutustipoilla. Jos silmässä on roska, se voi poistua huuhtelun ansiosta tai itsestään. Roskan voi poistaa myös pumpulipuikolla tai puhtain sormin, jos roska on valkoisella alueella (sidekalvolla) tai luomen alla.
Silmien vetistys on usein merkki silmien kuivuudesta. Säilöntäaineettomia kostutustippoja kannattaa kokeilla vähintään 4 kertaa päivässä, ainakin parin viikon ajan. Taustalla voi olla pitkäaikainen luomireunan tulehdus tai allergiset silmäoireet, joiden hoito on tärkeää. Jos vetistys on häiritsevää, ja varsinkin jos se on toispuoleista, kannattaa hakeutua lääkärin arvioon.
Geelimäiset ja voidemaiset kostutusvalmisteet voivat joskus kerääntyä silmäluomien reunoihin ja ripsiin tahmaiseksi eritteeksi, jonka voi sekoittaa rähmintään. Tässä tapauksessa hoidoksi riittää luomien säännöllinen puhdistus. Varsinainen rähmintä liittyy yleensä infektioihin ja saattaa vaatia antimikrobista hoitoa.
Kuivasilmäisyysoireiden voimakkuus voi vaihdella ja on yleistä, että toinen silmä oireilee toista enemmän. Jos toisen silmän vetistys on jatkuvaa ja häiritsevää, on hyvä hakeutua lääkärin arvioon.
Säilöntäaineettomien kostutustippojen säännöllinen käyttö on erittäin suositeltavaa, sillä glaukoomalääkitykset voivat kuivattaa silmän pintaa. Glaukoomalääketipan ja kostutustipan välissä on kuitenkin tärkeää pitää vähintään 5–10 minuutin tauko, jotta ei kostutustipalla huuhdo lääketippaa pois ennen kuin se on ehtinyt vaikuttaa.