Silmätippoja käytetään säännöllisesti päivittäin
Glaukooman hoitoon tarkoitettuja silmätippoja käytetään tavallisimmin 1—2 kertaa päivässä valmisteesta riippuen. Silmätipat saattavat hoidon alussa aiheuttaa silmien kirvelyä ja punoitusta, mutta usein oireet helpottavat ajan myötä.
Silmälääkkeiden käyttö voi tuntua turhauttavalta etenkin sairauden oireettomassa alkuvaiheessa. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että lääkärin määräämä hoito ehkäisee ja hidastaa näkökyvyn heikkenemistä. Sairaus edellyttää elinikäistä hoitoa ja säännöllistä seurantaa.
Silmänsisäistä painetta ylläpitää silmän tuottama kammioneste. Lääkkeet laskevat silmänpainetta joko vähentämällä silmän sisällä kiertävän nesteen tuotantoa tai lisäämällä sen poistumista silmästä.
Mahdolliset allergiaoireet
Kaikki glaukoomalääkkeet voivat aiheuttaa allergiaoireita sidekalvolla tai silmänympärysiholla. Lisäksi potilaat saattavat herkistyä tipoissa olevalle säilöntäaineelle (bentsalkoniumkloridi). Useista lääkkeistä on saatavilla säilöntäaineettomia, pipetteihin tai erikoispulloihin pakattuja silmätippavalmisteita, ja lisäksi osassa tipoista bentsalkoniumkloridi on korvattu toisentyyppisellä säilöntäaineella.
Heti silmätippojen laittamisen jälkeen on hyvä painaa nenänpuoleista silmäkulmaa (kyyneltiehyttä) muutaman minuutin ajan systeemisten vaikutusten minimoimiseksi.
Erilaisia glaukoomalääkkeitä
Silmälääkkeitä on useita erilaisia ja kullekin potilaalle valitaan yksilöllisesti paras lääkitys. Tarvittaessa käytetään usean lääkkeen yhdistelmiä riittävän matalan painetason saavuttamiseksi. Hoidon suunnittelua varten on tarpeen tietää mahdollisista allergioista ja astmasta.
Usein yhden glaukoomalääkkeen käyttö ei riitä alentamaan silmänpainetta riittävästi, ja monilla potilailla on käytössä useita lääkkeitä. Kahta saman ryhmän lääkeainetta ei ole syytä käyttää yhtäaikaisesti, vaan yhdistelmähoidossa valitaan yksi vaikuttava aine kustakin lääkeaineryhmästä. Monista lääkkeistä on markkinoilla kiinteitä yhdistelmävalmisteita.