Kuva:
Vasemmalla kaavakuva sarveiskalvon kartiopullistumasta. Oikealla kaavakuva terveestä silmästä.
Taudin syy on tuntematon
Tauti esiintyy useimmiten molemmissa silmissä samanaikaisesti, mutta voi olla eriasteinen silmien välillä.
Sarveiskalvon kartiorappeuma eli keratokonus on harvinainen silmäsairaus, jota sairastaa Suomessa arviolta 2 500–5 000 henkilöä. Tauti alkaa yleensä alle 20-vuotiaana, ja suurimmalla osalla potilaista tauti pysähtyy itsekseen viimeistään 40 ikävuoden tietämillä. Syytä taudin puhkeamiseen ei täysin tiedetä, mutta altistavia tekijöitä ovat muun muassa keratokonuksen esiintyminen lähisuvussa, silmien toistuva hierominen ja painelu sekä tietyt kehityshäiriöt, muun muassa Downin syndrooma.
Keratokonuksen kaltaista sarveiskalvon pullistumista voi esiintyä myös potilailla, joille on tehty sarveiskalvoa ohentavaa laserkirurgiaa (LASIK, PRK, Smile). Pellucid marginal degeneration on keratokonuksen kaltainen sairaus, joka keratokonuksesta poiketen voi jatkaa etenemistään vielä keski-iän jälkeenkin.
Mikä on sarveiskalvo?
Sarveiskalvo (3) on läpinäkyvä rakenne silmän etuosassa, jonka läpi valo kulkee näkemisen mahdollistamiseksi. Sarveiskalvo toimii myös silmän mekaanisena suojana. Sarveiskalvon paksuus on vain noin 0,5 mm.
1) Värikalvo (liikkuva himmennin, silmien väri)2) Mustuainen (värikalvon keskellä oleva aukko, jonka koko vaihtelee)3) Sarveiskalvo (läpinäkyvä) 4) Linssi eli mykiö (läpinäkyvä)5) Kovakalvo (valkoinen läpinäkymätön suojakuori)6) Verkkokalvo (aistisoluista muodostuva ’tapetti’)7) Lasiainen (läpinäkyvä geeli)8) Tarkannäkemisen alue9) Näköhermo (kaapeli aivojen näkökeskukseen)
Edellinen sivuSeuraava sivu