EBMD tulee sanoista Epithelial Basement Membrane Dystrophy. Se on perinnöllinen sarveiskalvosairaus, josta käytetään myös nimityksiä MDF-dystrofia (Map-Dot-Fingerprint-dystrofia) ja Coganin mikrokystinen dystrofia.
EBMD:ssä ongelma on sarveiskalvon pintakerroksen eli epiteelin alla olevassa tyvikalvokerroksessa. Epiteeli on jatkuvasti uusiutuva osa sarveiskalvoa, ja se levittyy sarveiskalvon pintaan tasaisena mattona. Epiteelin tyvikalvo on EBMD:tä sairastavilla potilailla paikoitellen paksuuntunut ja epätasainen, mikä voi johtaa myös sarveiskalvon pinnan epätasaisuuteen.
EBMD-potilailla epiteeli on tavanomaista heikommin kiinnittynyt alustaansa, mikä voi johtaa epiteelin rikkoutumiseen ja kivuliaisiin silmän pinnan haavaumiin.
Lue lisää:
Mikä on sarveiskalvo?
Sarveiskalvo (3) on läpinäkyvä rakenne silmän etuosassa, jonka läpi valo kulkee näkemisen mahdollistamiseksi. Sarveiskalvo toimii myös silmän mekaanisena suojana. Sarveiskalvon paksuus on vain noin 0,5 mm.
1) Värikalvo (liikkuva himmennin, silmien väri)2) Mustuainen (värikalvon keskellä oleva aukko, jonka koko vaihtelee)3) Sarveiskalvo (läpinäkyvä) 4) Linssi eli mykiö (läpinäkyvä)5) Kovakalvo (valkoinen läpinäkymätön suojakuori)6) Verkkokalvo (aistisoluista muodostuva ’tapetti’)7) Lasiainen (läpinäkyvä geeli)8) Tarkannäkemisen alue9) Näköhermo (kaapeli aivojen näkökeskukseen)
Millaiset ovat sarveiskalvon eri kerrokset?
Sarveiskalvo muodostuu viidestä eri kerroksesta, joista pinnallisin kerros on nopeasti uusiutuva epiteelikerros (1). Epiteelin alla sijaitsee Bowmanin kerros (2), joka ei uusiudu, vaan korvautuu vammautuessaan arvella. Sen jälkeen on strooma eli tukikerros (3), joka muodostaa valtaosan sarveiskalvon paksuudesta. Seuraavana on Descemetin kalvo (4) ja alimmaisena on uusiutumaton endoteelisolukerros (5), joka vähentyessään heikentää näköä.
Edellinen sivuSeuraava sivu