ROP tarkoittaa keskosen verkkokalvosairautta, jossa verkkokalvon verisuonten kehitys syntymän jälkeen häiriintyy paikallisen hapenpuutteen vuoksi ja poikkeava uudissuonikasvu voi edetessään aiheuttaa verkkokalvon irtoamisen ja sokeutumisen. ROP:n ilmaantuvuus riippuu syntymähetken raskausviikoista eli mitä aikaisemmassa vaiheessa keskonen syntyy, sen suurempi on ROP:n riski.
ROP-seulonta
ROP-seulonnan piiriin kuuluvat kaikki alle 31 raskausviikolla syntyneet keskoset. Silmälääkäri aloittaa pikkukeskosen silmänpohjien seurannan vauvan ollessa 31–32 raskausviikon ikäinen. Silmälääkäri seuraa tilannetta kahden viikon välein ja jatkaa seurantaa niin kauan, kunnes verkkokalvon verisuonitus on valmis.
ROP ja sen hoito
Jos viitteitä ROP:sta todetaan, seurantatutkimuksia tehdään viikoittain. Suuri osa ROP-muutoksista paranee itsestään ilman toimenpiteitä. Hoitoa annetaan, jos muutokset etenevät vaiheeseen, jossa riski verkkokalvon irtaumalle on merkittävä. ROP-muutosten ilmaantumisnopeudesta, sijainnista ja vaikeusasteesta riippuen hoitona käytetään laserhoitoa tai verisuonten kasvutekijää estävää vasta-ainetta lasiaispistoksena.
Hoidetun ROP:n jatkoseuranta
Hoitoa vaatineen ROP:n jatkoseuranta on yksilöllinen, alkuvaiheessa tiheämpi, kunnes silmänpohjatilanne on asettunut. ROP:n vuoksi hoidetut kutsutaan silmälääkärin tutkimukseen 1 vuoden iässä.
Myöhempi silmäseuranta - ennen 27. raskausviikkoa syntyneet
Karsastus, silmien taittovirheet ja aivoperäiset toiminnallisen näön ongelmat ovat keskosilla tavallisempia kuin täysiaikaisina syntyneillä.
Riski on kohonnut erityisesti alle 27. raskausviikolla syntyneillä, joille tehdään silmälääkärin tutkimus 3–4 vuoden iässä.
Harkinnan mukaan silmälääkärin tutkimukseen yhdistetään myös toiminnallista näönkäyttöä kartoittava silmähoitajan suorittama tutkimus. Tarpeellinen hoito, seuranta ja näönkuntoutus järjestetään silmäklinikalla.
Myöhempi silmäseuranta – 27. raskausviikon jälkeen syntyneet
Näön seuranta tapahtuu normaalein neuvolan määräaikaistarkastuksin. Neuvolasta lapset ohjataan silmälääkärin tutkimuksiin, mikäli ilmaantuu karsastusta, toiminnallista heikkonäköisyyttä eli amblyopiaa tai herää epäily aivoperäisistä näön ongelmista.
Lisäksi lastenlääkäri voi lähettää silmälääkärin tutkimuksiin lapset, joilla kehitysseurannassa herää epäily näkemiseen, silmänliikkeisiin, hahmottamiseen tai visuomotoriikkaan liittyvästä ongelmasta.