ROP (retinopathy of prematurity) tarkoittaa keskosen verkkokalvosairautta. ROP:ia kutsutaan myös keskosen retinopatiaksi. ROP-seulonnan piiriin kuuluvat kaikki alle 31 raskausviikolla syntyneet keskoset. ROP:n hoito ja seuranta on yksilöllistä.
ROP tarkoittaa keskosen verkkokalvosairautta (keskosen retinopatiaa), jossa verkkokalvon verisuonten kehitys syntymän jälkeen häiriintyy paikallisen hapenpuutteen vuoksi ja poikkeava uudissuonikasvu voi edetessään aiheuttaa verkkokalvon irtoamisen ja sokeutumisen.
ROP:n ilmaantuvuus riippuu lapsen muista sairauksista sekä syntymähetken raskausviikoista eli mitä aikaisemmassa vaiheessa keskonen syntyy, sen suurempi on ROP:n riski.
Vauvan syntyessä ennenaikaisena, silmänpohjan verisuonituksen kehittyminen on vielä kesken. ROP-seulonnan piiriin kuuluvat kaikki alle 31 raskausviikolla syntyneet keskoset. Silmälääkäri aloittaa pikkukeskosen silmänpohjien seurannan vauvan ollessa 31–32 raskausviikon ikäinen. Silmälääkäri seuraa tilannetta 1–2 viikon välein ja jatkaa seurantaa niin kauan, kunnes verkkokalvon verisuonitus on valmis
Jos viitteitä ROP:sta todetaan, seurantatutkimuksia tehdään viikoittain. Suuri osa ROP-muutoksista paranee itsestään ilman toimenpiteitä. Hoitoa annetaan, jos muutokset etenevät vaiheeseen, jossa riski verkkokalvon irtaumalle on merkittävä. ROP-muutosten ilmaantumisnopeudesta, sijainnista ja vaikeusasteesta riippuen hoitona voidaan käyttää laserhoitoa tai verisuonten kasvutekijää estävää vasta-ainetta lasiaispistoksena. Joissain tapauksissa ROP:ia hoidetaan sekä laserhoidolla että lasiaispistoksilla.
Jos lapsella havaitaan ROP-muutoksia tai ROP tarvitsee erityistä hoitoa, tämä ei välttämättä tarkoita sitä, että lapsen näöstä tulisi huono tai myöhempi näönkehitys vaarantuisi.
Hoitoa vaatineen ROP:n jatkoseuranta on yksilöllinen, alkuvaiheessa tiheämpi, kunnes silmänpohjatilanne on asettunut. ROP:n vuoksi hoidetut kutsutaan silmälääkärin tutkimukseen 1 vuoden iässä.
Karsastus, silmien taittovirheet ja aivoperäiset toiminnallisen näön ongelmat ovat keskosilla tavallisempia kuin täysiaikaisina syntyneillä.
Riski on kohonnut erityisesti alle 27. raskausviikolla syntyneillä, joille tehdään silmälääkärin tutkimus 3–4 vuoden iässä.
Harkinnan mukaan silmälääkärin tutkimukseen yhdistetään myös toiminnallista näönkäyttöä kartoittava silmähoitajan suorittama tutkimus. Tarpeellinen hoito, seuranta ja näönkuntoutus järjestetään silmäklinikalla.
Näön seuranta tapahtuu normaalein neuvolan määräaikaistarkastuksin. Neuvolasta lapset ohjataan silmälääkärin tutkimuksiin, mikäli ilmaantuu karsastusta, toiminnallista heikkonäköisyyttä eli amblyopiaa tai herää epäily aivoperäisistä näön ongelmista.
Lisäksi lastenlääkäri voi lähettää silmälääkärin tutkimuksiin lapset, joilla kehitysseurannassa herää epäily näkemiseen, silmänliikkeisiin, hahmottamiseen tai visuomotoriikkaan liittyvästä ongelmasta.
Vauvan syntyessä ennenaikaisena, silmänpohjan verisuonituksen kehittyminen on vielä kesken. ROP-seulonnan piiriin kuuluvat kaikki alle 31 raskausviikolla syntyneet keskoset. Silmälääkäri aloittaa pikkukeskosen silmänpohjien seurannan vauvan ollessa 31–32 raskausviikon ikäinen. Silmälääkäri seuraa tilannetta 1–2 viikon välein ja jatkaa seurantaa niin kauan, kunnes verkkokalvon verisuonitus on valmis
Jos viitteitä ROP:sta todetaan, seurantatutkimuksia tehdään viikoittain. Suuri osa ROP-muutoksista paranee itsestään ilman toimenpiteitä. Hoitoa annetaan, jos muutokset etenevät vaiheeseen, jossa riski verkkokalvon irtaumalle on merkittävä. ROP-muutosten ilmaantumisnopeudesta, sijainnista ja vaikeusasteesta riippuen hoitona voidaan käyttää laserhoitoa tai verisuonten kasvutekijää estävää vasta-ainetta lasiaispistoksena. Joissain tapauksissa ROP:ia hoidetaan sekä laserhoidolla että lasiaispistoksilla.
Jos lapsella havaitaan ROP-muutoksia tai ROP tarvitsee erityistä hoitoa, tämä ei välttämättä tarkoita sitä, että lapsen näöstä tulisi huono tai myöhempi näönkehitys vaarantuisi.
Hoitoa vaatineen ROP:n jatkoseuranta on yksilöllinen, alkuvaiheessa tiheämpi, kunnes silmänpohjatilanne on asettunut. ROP:n vuoksi hoidetut kutsutaan silmälääkärin tutkimukseen 1 vuoden iässä.
Karsastus, silmien taittovirheet ja aivoperäiset toiminnallisen näön ongelmat ovat keskosilla tavallisempia kuin täysiaikaisina syntyneillä.
Riski on kohonnut erityisesti alle 27. raskausviikolla syntyneillä, joille tehdään silmälääkärin tutkimus 3–4 vuoden iässä.
Harkinnan mukaan silmälääkärin tutkimukseen yhdistetään myös toiminnallista näönkäyttöä kartoittava silmähoitajan suorittama tutkimus. Tarpeellinen hoito, seuranta ja näönkuntoutus järjestetään silmäklinikalla.
Näön seuranta tapahtuu normaalein neuvolan määräaikaistarkastuksin. Neuvolasta lapset ohjataan silmälääkärin tutkimuksiin, mikäli ilmaantuu karsastusta, toiminnallista heikkonäköisyyttä eli amblyopiaa tai herää epäily aivoperäisistä näön ongelmista.
Lisäksi lastenlääkäri voi lähettää silmälääkärin tutkimuksiin lapset, joilla kehitysseurannassa herää epäily näkemiseen, silmänliikkeisiin, hahmottamiseen tai visuomotoriikkaan liittyvästä ongelmasta.
Tarkistettu 12.11.2019
