1 tyypin diabetes

Suomessa tyypin 1 diabetesta sairastavia synnyttäjiä on verrattain paljon, eli noin 0,6 prosentilla kaikista synnyttäjistä. Taudin ilmaantuvuus Suomessa on maailman korkein. Diabeetikon raskaus tulee aina suunnitella etukäteen.

Diabeetikon raskaus tulee aina suunnitella etukäteen, koska huonoon sokeritasapainoon liittyy suurentunut epämuodostumien riski. Foolihappolisä tulisi aloittaa jo 2-3 kk ennen raskausyritystä normaalia suuremmalla annoksella eli 4-5 mg / vrk. Foolihaposta saa reseptin omalta lääkäriltä.

Diabeetikolla saattaa olla käytössään myös lääkkeitä, jotka voivat lisätä epämuodostumien vaaraa. Tällaiset lääkkeet on syytä vaihtaa turvallisempiin jo raskauden suunnitteluvaiheessa. Diabeetikon raskaudenaikainen seuranta tapahtuu erikoissairaanhoidossa.

Suomessa tyypin 1 diabetesta sairastavia synnyttäjiä on verrattain paljon, eli noin 0,6 prosentilla kaikista synnyttäjistä. Taudin ilmaantuvuus on meillä maailman korkein. Nykykäsityksen mukaan raskaus ei lisää diabeteksen lisäsairauksien pahenemisen tai puhkeamisen todennäköisyyttä, eikä diabetes pääsääntöisesti ole este raskaudelle. Poikkeuksen muodostavat naiset, joille on jo kehittynyt vakavia diabeteksen komplikaatioita (vaikea silmäsairaus, munuaissairaus, hermovauriot tai sepelvaltimotauti). Näissä tapauksissa raskauden suunnittelu tehdään erityisen huolellisesti moniammatillisen asiantuntijaryhmän yhteistyönä. 

Ennen raskautta

Tyypin 1 diabeetikon raskauteen liittyviä äidin ja lapsen riskejä voidaan vähentää huomattavasti varmistamalla mahdollisimman hyvä diabeteksen hoitotasapaino ennen raskautta sekä raskauden aikana. Diabeetikkoraskauksien ja -synnytysten hoito on keskitetty tiettyihin keskus- ja yliopistosairaaloihin, minne raskautta toivova tyypin 1 diabeetikko lähetetään suunnittelukäynnille jo ennen ehkäisyn lopettamista. Foolihappolisä (4 mg/vrk) on myös syytä aloittaa jo raskauden suunnitteluvaiheessa. Mikäli raskaus ei ole toiveissa, luotettava raskaudenehkäisy (esimerkiksi e-pillerit tai kierukka) pitää varmistaa. Tupakointi lisää paitsi sikiökomplikaatioiden myös diabeteksen lisäsairauksien riskiä, joten sen lopettaminen on tärkeää riippumatta raskaussuunnitelmista.

Raskautta edeltävä sekä raskausajan verensokeritasapaino vaikuttavat keskeisesti komplikaatioiden riskiin tyypin 1 diabeetikon raskaudessa. Mitä huonompi hoitotasapaino (eli mitä korkeampi pitkäaikaissokeri, HbA1c) on alkuraskaudessa, sitä suurempi on diabetekseen liittyvien sikiön epämuodostumien riski. Suuri osa äidin korkeaan verensokerin aiheuttamista epämuodostumista syntyy jo ennen seitsemättä raskausviikkoa ja siksi diabeetikkojen raskauksien tulisi aina olla suunniteltuja. Suositeltava HbA1c:n tavoitetaso raskauden alkaessa on alle 53 mmol/mol (alle seitsemän prosenttia). Mahdollisimman hyvään hoitotasapainoon pyrkiminen on kuitenkin tärkeää läpi raskauden. Äidin korkeat verensokeriarvot keski- ja loppuraskaudessa lisäävät mm. sikiön liikakasvun ja vastasyntyneen matala verensokerin (l. hypoglykemia) todennäköisyyttä. Terveellinen ruokavalio ja riittävä liikunta yleensä tukevat hyvän hoitotasapainon ylläpitämistä. Raskaus muuttaa äidin aineenvaihduntaa, minkä vuoksi verensokerin tiheä mittaaminen on tarpeen. Insuliiniannoksia joudutaankin lisäämään moneen kertaan raskauden jälkimmäisen puoliskon aikana. Synnytyksen jälkeen insuliinitarve palaava yleensä raskautta edeltävälle tasolle tai voi imetyksen vaikutuksesta olla jopa vähäisempi.

Raska​usaika

Diabeetikkoäidin verenpaineen tiivis seuranta ja hyvä hoito on tärkeää. Diabeetikoilla verenpainetauti, raskauden aiheuttama korkea verenpaine sekä pre-eklampsia (ennen raskausmyrkytys) ovat yleisiä ja altistavat enneaikaiselle synnytykselle ja sikiön pienipainoisuudelle. Sikiön kokoon, verenpainehäiriöiden sekä ennenaikaisen synnytyksen riskiin vaikuttavat myös äidin mahdolliset diabeteksen lisäsairaudet, kuten diabeettinen silmäsairaus ja munuaissairaus. Erityisesti loppuraskaudessa diabeetikon sikiön vointia ja kasvua seurataan tiiviisti sairaalan äitiyspoliklinikalla, esimerkiksi ultraäänitutkimuksilla sekä lapsivesinäytteestä tehtävillä määrityksillä.

Synnytys

Synnytystavasta ja -ajankohdasta päätetään yksilöllisesti ja lääkärin päätökseen vaikuttavat lukuisat tekijät muun muassa sikiön koko, sikiön ja äidin vointi, äidin hoitotasapaino sekä mahdolliset diabeteksen lisäsairaudet. Tyypillisesti diabetesta sairastavan naisen synnytys käynnistetään tai hoidetaan suunnitellulla keisarileikkauksella muutamia viikkoja ennen laskettua aikaa. Näin tehdään, koska loppuraskaudessa äidin korkean verensokerin aiheuttaman sikiön ahdinkotilan riski lisääntyy. Synnytysajankohtaa aikaistetaan tarvittaessa, mikäli äidin tai sikiön vointi sitä vaatii.


Edellinen sivuSeuraava sivu