Isän/puolison rooli raskauden aikana

Tieto vanhemmaksi tulemisesta on merkittävä tapahtuma miehen/puolison elämässä. Miehet ja puolisot kokevat, että raskauden, synnytyksen ja uuden lapsen myötä alkaa uusi vaihe perheen elämässä.

​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​

​Raskausaikana tulevat vanhemmat elävät lapsen kanssa mielikuvissaan, ja elämää lapsen kanssa suunnitellaan jo ennen lapsen syntymää. Osalle vanhempia perheenlisäys merkitsee kodin rakentumista ja rakentamista. Uutta taloa rakennetaan tai vanhaa remontoidaan syntyvää lasta silmällä pitäen. Autonkin hankkiminen tai vaihtaminen saattaa olla tässä vaiheessa ajankohtaista.

Tieto raskaudesta aiheuttaa useimmiten iloa, mutta samalla olo voi olla epätodellinen ja hämmentynyt. Mielialat saattavat vaihdella laidasta laitaan etenkin raskauden alussa. Huoli kokonaistilanteen muutoksista voi olla todellinen. Esimerkiksi oma kykeneminen vanhemmuuteen ja taloudelliset asiat saattavat mietityttää. Ristiriitaiset ja riittämättömyyden tunteet kannattaa ottaa puheeksi. Vaikeat asiat ja tilanteet usein helpottuvat, kun jakaa ne muiden kanssa.

Vanhemmaksi kasvu alkaa ennen lapsen syntymää, ja vanhemmuus alkaa konkreettisesti lapsen synnyttyä.  Vanhempana toimimiseen, lasten kasvatukseen ja läheisiin ihmissuhteisiin vaikuttavat omat kokemukset lapsuudesta ja perheestä. 

Vanhemmuuden rakentuminen perustuu omilta vanhemmilta saatuun malliin. Odotusaikana  suhde omiin vanhempiin usein aktivoituu. Jotkut tuntevat tulevansa vanhemmaksi heti raskauden alettua. Toisille vanhemmuus alkaa vasta lapsen synnyttyä. Vanhemmuus ovat elämänmittainen tehtävä, ja tehtävät siinä muuttuvat lapsen kasvaessa ja elämäntilanteiden muuttuessa. Vanhemmat itse rakentavat omanlaisensa tavan muodostaa perhe.

Puoliso raskaana olevan naisen tukijana


Raskaus kestää keskimäärin 40 viikkoa ja se jaetaan vielä kolmeen ajanjaksoon: 

  • alkuraskauteen (1-12.raskausviikot)
  • keskiraskauteen (13.- 26. raskausviikot)
  • loppuraskauteen (27.- 40. raskausviikot)

Kuukautisten poisjääminen on ensimmäinen merkki naisen raskaudesta. 

Alkuraskaudessa pahoinvointi, väsymys ja mielialavaihtelut ovat yleisimmät oireet, jotka vaikuttavat naisen arjessa jaksamiseen. Raskaus ei kuitenkaan ole sairaus. Puolison ymmärtäväinen ja kannustava suhtautuminen voimaannuttaa odottavaa naista. Toisaalta se mikä on hyväksi äidille, on hyväksi myös lapselle. 

Tietoa ​alkuraskauden muutoksista ​ Naistalossa.

Keskiraskauteen siirryttäessä naisen vointi yleensä paranee. Raskauden edetessä kohdussa kasvava vauva muuttaa naisen kehoa ja ulkomuotoa. Nainen yleensä sietää ajoittaista fyysistä epämukavuutta, koska sen ajatellaan kuuluvan raskauteen. 

Isälle/puolisolle vauvan olemassaolo konkretisoituu keskiraskauden aikana. Tuolloin vauvan sydämenlyönnit ovat jo kuultavissa ja potkut tunnettavissa äidin vatsanpeitteiden läpi. Ultraäänikuvassa vauvan piirteet näkyvät selvästi. Loppuraskaudessa, kun vatsa kasvaa, hyvän asennon löytäminen ja oman kehon rajojen hahmottaminen voivat olla naiselle haasteellisia arjen toiminnoissa. Vaikka raskaana oleva nainen muuttuu ulkoisesti, sisimmässään hän on sama ihminen kuin ennenkin. Naisen tulee ymmärtää, että hän voi näyttää aidosti hyvältä myös odotusaikanaan. Puolison hyväksyntä, ymmärrys ja välittäminen rohkaisevat naista iloitsemaan naisellisuudestaan loppuraskaudessa. 

Keski- ja loppuraskauden keskeisistä asioista on kerrottu Naistalossa​, Tunteet ja mieli.​ 

Raskauteen ja synnytykseen liittyvissä mieltä askarruttavista asioista kannattaa keskustella terveydenhuollon ammattilaisten kanssa äitiysneuvolassa ja synnytyssairaalassa.  Lisäksi Naistalossa on saatavilla tietoa raskaudenaikaisista muutoksista ja yleisistä huolenaiheista​ sekä raskauden ajan ongelmista. ​

Raskautta voi huomioida monin tavoin

  • kannustamalla ja kehumalla. Pienetkin positiiviset eleet ja sanat voimaannuttavat herkistynyttä odottajaa 
  • keskustelemalla molempien ajatuksista, toiveista ja peloista. Asioiden pohtiminen yhdessä lähentää yleensä puolisoita toisiinsa 
  • ​​olemalla mukana äitiysneuvolassa. Ensimmäinen ultraäänikuva vauvasta saa lapsen tuntumaan todelliselta.  Lisätietoa alkuraskauden tutkimuksista Naistalossa.
  • osallistumalla perhevalmennukseen ja isäryhmiin sekä käymällä tutustumiskäynnillä synnytyssairaalassa (jos siihen on mahdollisuus) 
  • ottamalla kontaktia kohdussa olevaan vauvaan tunnustelemalla vauvan liikkeitä ja kuuntelemalla sydänääniä.  Vauvalle voi jutella, hyräillä, laulaa, soittaa musiikkia. Kohdussa oleva vauvaa kuulee äänet.    
  • tekemällä ruokaa ja kotitöitä 
  • olemalla mukana vauvan tavaroiden hankinnassa
  • kantamalla painavat kassit ja tavarat odottajan puolesta
  • ottamalla vastuuta omista terveellisistä elämäntavoista. Tupakoinnin, päihteiden käytön, ruokailu- ja liikuntatottumusten muuttaminen terveyttä parantaviksi asioiksi, saattavat antaa aiheen omaan elämäntaparemonttiin. ​

Synnytykseen valmistautuminen


Raskauden aikana isän/puolison ja synnyttäjän on hyvä keskustella etukäteen, mitä ajatuksia tuleva synnytys herättää. Tuttu henkilö synnytyksessä luo synnyttäjälle turvallisuuden tunnetta. Usein mukaan synnytykseen tulee syntyvän lapsen toinen vanhempi. Synnyttäjän tukena voi kuitenkin olla kuka tahansa synnyttäjälle läheinen henkilö. 

On tärkeää avoimesti keskustella siitä, kuka tulee synnytykseen mukaan, vai tuleeko synnyttäjä yksin. Läsnäolon täytyy tuntua hyvältä sekä synnyttäjästä että mukaan tulevasta läheisestä. Aina ei kuitenkaan ole mahdollista, että isä/puoliso tai muu tuttu henkilö osallistuu synnytykseen. Synnytystä hoitava kätilö on vierellä kulkijana ja tavoitettavissa synnytyksen eri vaiheissa. Tällöinkään synnyttäjän ei tarvitse kokea olevansa yksin.​

Äitiysneuvolassa ja perhevalmennuksessa kannattaa mieltä askarruttavat asiat ottaa puheeksi. 

Yhdessä voitte etukäteen miettiä

  • Mitä synnytykseltä odotatte ja millaisia ajatuksia synnytys teissä herättää? 
  • Millaisia kokemuksia teillä molemmilla on kivusta?  Mitkä asiat auttavat äitiä rentoutumaan ja mitkä luovat turvallisuuden tunnetta? Mitä itse voitte tehdä kivun lievittämiseksi?  Entä miten toivotte synnytyskipua tarvittaessa lievitettävän sairaalassa? 
  • Millaista tukea synnytystä hoitavalta kätilöltä ja lääkäreiltä odotatte? 
  • Millaisia toiveita liittyy vauvan ensihetkiin?  Onko toiveena saada vauva rinnalle ja ihokontaktiin mahdollisimman pian syntymän jälkeen? Onko isä/puoliso halukas ottamaan vauvan ihokontaktiin?  
  • Miten ajatuksia vauvan imetys herättää? 
  • Onko sinulla kokemusta pienistä vauvoista? Millaista ohjausta ja tukea toivotte lapsivuodeosastolla? 

Seksuaalisuus raskauden aikana


Raskaus vaikuttaa seksuaalisuuteen ja seksiin. Parisuhteessa molemmat ovat vastuussa avoimuudesta, hellyydestä ja erotiikan säilyttämisestä.  Puolisoiden kannattaa keskustella siitä, mikä saa iloiseksi, jännittää tai pelottaa, mikä ei tunnu hyvältä tai tuntuu hyvältä. Neuvolassa seksuaalisuuteen ja seksiin liittyvät asiat kannattaa myös ottaa puheeksi.  

Naistalossa on lisätietoa raskauden ajan seksuaalisuudesta​.





Edellinen sivuSeuraava sivu

 

​​


Isän /puolison läsnäolo ja myötätunto ovat tärkeitä raskauden eri vaiheissa.