Verisuonitukosriski
Fosfolipidivasta-aineisiin, erityisesti lupusantikoagulanttiin ja korkeisiin antikardiolipiini- ja – beta2-glykoproteiinivasta-aineisiin, liittyy lisääntynyt riski saada valtimo- ja laskimotukoksia ja raskauteen liittyviä komplikaatioita. Valtimotukosten primaaripreventiossa suuren riskin potilailla ja yleensä ensimmäisen aivoverenkierron tukoksen jälkeen suositellaan aspiriinia (ASA 250 mg/vrk). Jos arteriatukos on aivoverenkierron ulkopuolella, hoidoksi suositellaan veren hyytymistä estävää lääkitystä, varfariinia. Jos tukos todetaan ASA-hoidon aikana, aloitetaan varfariini ja jos se uusii varfariinihoidon aikana, aloitetaan vaihtoehtoisesti pienimolekyylinen hepariini, tehostetaan varfariinihoitoa tai siihen liitetään toinen antitromboottinen lääke. Laskimopuolella pysyvää varfariinihoitoa suositellaan toisen tukoksen jälkeen, mutta sitä kannattaa suuren riskin potilaalla harkita jo spontaanisti tulleen ensimmäisen tukoksen jälkeen.
Ehkäisypillerit ja hormonihoidot
Estrogeenia sisältäviä yhdistelmäehkäisypillereitä voi käyttää, jos SLE:n taudinkuva on lievä ja stabiili ja erityisesti silloin kun tarvitaan luotettavaa ehkäisyä, hoidetaan kuukautisiin liittyviä taudin pahenemisvaiheita ja ehkäistään osteoporoosia. Hormonikorvaushoitoa voi lievässä taudissa käyttää lyhytaikaisesti vaikeisiin menopausaalisiin oireisiin. Hormonihoidot ovat vasta-aiheisia, jos potilaalla on fosfolipidivasta-aineita.