Mistä kärsimys muodostuu?

Palliatiivisessa hoidossa kärsimys nähdään elämänlaatua heikentävänä moniulotteisena ja omakohtaisena kokemuksena. Kärsimyksen lievittäminen edellyttää ihmisen kohtaamista ja kärsimyksen näkemistä.

​​

Kärsimys on vaikeaa epämukavuutta, joka aiheuttaa todellisen tai ihmisen kokeman uhan omalle eheydelle. Ihmisen kokema kärsimys voi olla niin fyysistä, psyykkistä, sosiaalista kuin olemassaolon merkitykseenkin liittyvää. Kärsimykseen liittyy turvattomuutta, pelkoa kärsimyksen jatkumisesta ja ahdistusta tulevaisuuden näyttäytymisestä ennustamattomana ja kontrolloimattomana. Kärsimystä lisää kokemus siitä, että kärsimys jää kohtaamattomaksi ja merkityksettömäksi. Kärsivä ihminen hakee merkitystä kärsimykselleen, miksi kärsin?

Jos kärsimys kohdataan myötätunnolla ja ihminen kokee saaneensa apua, on kärsimyksen mahdollista lievittyä tai muuttua siedettäväksi. Auttaakseen kärsivää tulee koettu kärsimys nähdä, tunnistaa ja kohdata.

Kärsimyksen merkitys

Kärsimys on alkuperältään liikkeelle paneva voima. Kärsimys on viesti, että joku on vialla ja ihminen pyrkii poispäin kärsimyksestä pyrkimällä poistamaan kärsimyksen aiheuttajan.

Parantumattomassa sairaudessa omat mahdollisuudet poistaa kärsimyksen aiheuttajaa tai aiheuttajia on rajallisemmat. Tämä voi johtaa avuttomuuden tunteeseen tai jopa lamaantumiseen. Parantumattoman sairauden kohdalla kärsimykseltä katoaa mielekäs merkitys.

Parantumattomassa sairaudessa kärsimys voi olla edelleen liikkeelle paneva voima. Se voi herättää ihmisen pohtimaan mitä itselle on tärkeää ja suuntaamaan voimavarojaan itselle merkittäviin asioihin. Kärsimys voi olla liikkeelle paneva voima myös välillisesti. Toinen ihminen näkee kärsimyksen ja pyrkii poistamaan tai lievittämään koettua kärsimystä. Näin kärsivä voi saada avun mutta myös kokemuksen välittämistä ja omasta merkityksellisyydestään.

Kärsimyksen kokemus

Ihmisellä on monta ulottuvuutta, muun muassa

  • toimiva, fyysinen keho
  • ajatteleva, toimintaa ohjaava psyyke
  • emotionaalinen, tunteva minä
  • yhteyteen pyrkivä tai yhteydessä elävä sosiaalinen ihminen
  • henkinen ja hengellinen, merkitystä hakeva ulottuvuus.

Kokonaisuus, josta koettu minä muodostuu, on enemmän kuin osiensa summa. Kärsimys ihmisen yhdessä ulottuvuudessa tuottaa kärsimystä koko ihmiselle. Esimerkiksi fyysistä kipua ei koe vain ihmisen keho vaan koko ihminen. Fyysinen kipu vaikuttaa psyykkiseen, tunneperäiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Myös henkiseksi koettu ahdistus voi tuntua fyysisinä oireina – kipuna, pahoinvointina – ja vaikuttaa ihmisen mahdollisuuksiin toimia sosiaalisissa suhteissa.

Tämän myötä on mahdollista lievittää tämän kokonaisen ihmisen kärsimystä myös useita kanavia pitkin. Esimerkiksi kipua voi lievittää fyysisen, lääkkeellisen kivunlievityksen ohella emotionaalisen minän kokema turvallisuuden tunne sekä sosiaalisen minän vastaanottama myötätunto ja apu.


Edellinen sivuSeuraava sivu

 


Ihmisen kokema kärsimys voi olla niin fyysistä, psyykkistä, sosiaalista kuin olemassaolon merkitykseenkin liittyvää.