Kivessyövän levinneisyysluokitus
Kivessyöpä leviää ensisijaisesti alueellisiin imusolmukkeisiin, jotka sijaitsevat aortan ja alaonttolaskimon haarautumiskohdan ja munuaislaskimon välissä ns. para-aortaalitila. Imusolmukemetastaaseja voidaan todeta myös lantio- ja nivusimusolmukkeissa, etuvälikarsinassa ja soliskuopassa. Toiseen kivekseen kasvain leviää vain harvoin. Verenkierron kautta kivessyöpä voi levitä myös keuhkoihin, maksaan ja keskushermostoon.
Kivessyövän levinneisyysluokitus perustuu leikkauksen jälkeen patologin määrittämään kasvaimen histologiseen eli kudosopilliseen tutkimukseen, kuvantamiseen vartalon tietokonetomografialla sekä merkkiainepitoisuuksiin. Taudin laajuus ja levinneisyys määritetään pahanlaatuisen kasvaimen levinneisyysluokittelujärjestelmän eli TNM-luokituksen mukaan. Näistä saadaan kivessyövän ennustetta kuvaava riskiluokitus, jossa kasvaimet luokitellaan hyvän, kohtalaisen ja huonon ennusteen ryhmiin. Seminoomassa ei ole huonon ennusteen ryhmää. Tarvittavat hoidot suunnitellaan yksilöllisesti kasvaimen levinneisyyden ja riskiluokituksen mukaan.
Kivessyövän ennusteryhmät
Kivessyövät jaotellaan ennusteellisiin ryhmiin syöpätyypin, sen levinneisyyden ja kivesmerkkiainepitoisuuksien mukaan.
Seminoomat
Ei-seminoomat
- Ei-seminoomissa yli 50 % kuuluu hyvän ennusteen luokkaan, jolloin 5-v. elossaolo on noin 92 %.
- Kohtalaisen ennusteen ei-seminooman 5-v. elossaoloennuste n.80 %.
- Huonon ennusteen ei-seminoomia on noin 16 % tapauksista ja 5-v. elossaoloennuste tässä ryhmässä on 48 %.
- Samoin kuin seminoomissa, myös paikallisen levinneisyysasteen I ei-seminooman ennuste on erinomainen ja 5-v. elossaoloennuste 95-100%.
Hoidon suunnitteluut liittyvät tutkimukset
| Kuvantamistutkimukset | Vartalon varjoainetehosteinen tietokonetomografiatutkimus tehdään sen vuoksi, jotta nähdään onko kivessyöpä ehtinyt tehdä etäpesäkkeitä imusolmukkeisiin tai muualle. Pään tietokonetomografia tai magneettitutkimus ei kuulu rutiinitutkimuksiin, mutta niitä suositellaan, jos kivessyöpä on todettaessa hyvin laajalle levinnyt, tai jos todetaan aivo-oireita. Lue lisää: |
| Kasvainmerkkiaineet | Kasvainmerkkiaineet alfafetoproteiini eli AFP ja koriongonadotropiini eli hCG määritetään kivessyöpää epäiltäessä jo ennen leikkausta, sen jälkeen ja seurannan aikana. Kasvainmerkkiaineista ainakin toinen on koholla 90 %:lla ei-seminoomapotilaista. Joka kolmannella seminoomapotilaalla hCG on koholla. Puhdas seminooma ei eritä AFP:tä. Jos seminoomaa sairastavalla potilaalla AFP on koholla, on kyseessä sekasoluinen kasvain ja sitä hoidetaan kuten ei-seminoomaa. Kivesperäisten kasvainmerkkiaineiden lisäksi määritetään myös laktaattidehydrogenaasi eli LD, joka on kudoksista vapautuva merkkiaine, ja jonka pitoisuus on verrannollinen kasvainmassaan. |