Kivessyövän hoidot lisäävät sydän- ja verisuonitautien riskiä. Kivessyöpähoitojen jälkeen potilailla on todettu muuta väestöä enemmän keuhkoveritulppia, syviä laskimotukoksia, Raynaud’n oireyhtymää eli valkosormisuutta ja sydäninfarktia.
Solusalpaajahoitoon liittyvä hiusten lähtö on ikävä, mutta vaaraton haittavaikutus. Hiukset kasvavat hoidon jälkeen takaisin. Halutessaan saa palvelusetelin peruukin hankkimiseksi.
Solusalpaajahoidon aikana luuytimen toiminta hidastuu, mistä johtuen hemoglobiini voi laskea sekä puolustukseen tarvittavien valkosolujen ja veren hyytymiseen osallistuvien verihiutaleiden määrä veressä vähentyä. Tämän vuoksi solusalpaajahoidon aikana voi olla vaarassa saada vaikeita bakteeritulehduksia. Tulehduksen aiheuttaja on kuitenkin usein lähtöisin omasta normaalibakteerikannasta esim. suolistossa, joten eristäytyminen kotioloihin ei poista tulehdusriskiä. Mikäli solusalpaajahoidon aikana nousee yli 38 ᵒC:n kuume, on hakeuduttava sairaalapäivystykseen infektion varalta.
Solusalpaajista bleomysiini voi aiheuttaa keuhkon interstitiaalisen pneumoniitin eli keuhkotulehduksen, joka voi johtaa keuhkofibroosiin ja keuhkojen toiminnan huononemiseen. Tupakointi lisää pneumoniitin riskiä ja se suositellaan lopettamaan hoitojen yhteydessä. Bleomysiiniä voidaan antaa vain kolmessa BEP-kuurissa sen kumulatiivisen keuhkotoksisuuden vuoksi.
Solusalpaajista sisplatiini voi vaurioittaa munuaiskeräsiä ja aiheuttaa munuaisten toimintahäiriön. Osa vaurioista on korjautuvia, mutta noin kolmannekselle potilaista jää pysyvä munuaisten toiminnanvajaus. Munuaisten vajaatoiminta taas on yhteydessä lisääntyneeseen sydän- ja verisuonisairastavuuteen ja -kuolleisuuteen. Sisplatiini voi myös vaurioittaa kuuloelintä ja ääreishermoja.
Sädehoidon aiheuttamat akuutit haitat ovat solusalpaajahoitoa vähäisemmät. Sädehoito voi aiheuttaa ripulia, ilmavaivoja, pahoinvointia ja ihoärsytystä.