Noin joka viidennellä kivessyöpäpotilaalla tauti on levinnyt diagnoosivaiheessa joko retroperitoneaalitilan eli vatsaontelon takaseinämän edessä oleviin imusolmukkeisiin tai laajemmalle. Seminoomat ovat sädeherkkiä ja seminooman hoitona voidaan käyttää sädehoitoa, kun etäpesäkkeitä ei todeta retroperitoneaalitilan ulkopuolella ja imusolmukkeiden koko on enintään 5 cm. Muut seminoomat ja ei-seminoomat hoidetaan solusalpaajahoidolla. Solunsalpaajat eli sytostaatit ovat lääkkeitä, jotka vaikuttavat nopeasti jakautuviin soluihin niin normaaleissa kudoksissa kuin syöpäkasvaimissa aiheuttaen solujen tuhoutumista. Solusalpaajahoitona käytetään yleensä bleomysiiniä, etoposidia ja sisplatiinia sisältävää BEP-hoitoa. Hoitoja tarvitaan 3-4. Yksi hoito annetaan yleensä viiden päivän aikana. Hoidot toteutetaan kolmen viikon välein. Hoidon tehoa seurataan vartalon tietokonetomografiakuvauksin.
Levinneen kivessyövän hoidot
Levinneen kivessyövän hoito suunnitellaan syövän riskiluokituksen perusteella. Seminoomassa voidaan joskus hoitaa sädehoitolla. Laajemmin levinneessä kivessyövässä käytetään solusalpaajahoitoa.
Kun seminooma on levinnyt retroperitoneaalitilan imusolmukkeisiin ja imusolmukkeiden koko on alle 5 cm, hoitona voidaan antaa sädehoito vatsan alueen ja poistetun kiveksen puoleiselle lantion imusolmukealueille. Imusolmukkeiden koon ollessa alle 2 cm annetaan sädehoitoa arkipäivisin 3 viikon ajan, kun taas imusolmukkeiden koon ollessa 2-5 cm , sädehoidon kesto on 3-4 viikkoa.
Sädehoito voi aiheuttaa pahoinvointia ja ripulia.
Kun seminoomapotilaalla todetaan retroperitoneaalitilan imusolmukkeita, joiden koko on > 5 cm tai etäpesäkkeitä muualla, hoitosuosituksena on BEP-solusalpaajahoito. Hyvän ennusteen seminoomassa riittää kolme hoitoa, mutta kohtalaisen ennusteen taudissa suositellaan neljää. Hoidon jälkeen mahdollisesti jäljelle jäänyttä alle 3 cm kokoista jäännöskasvainta ensisijaisesti seurataan, kirurgista hoitoa ei suositella.
Etäpesäkkeinen ei-seminooma hoidetaan aina solusalpaajahoidolla eli sisplatiinia, etoposidia ja bleomysiiniä sisältävin BEP-kuurein. Solusalpaajakuurien lukumäärä riippuu taudin ennusteryhmästä. Hyvän ennusteen ei-seminoomassa annetaan kolme BEP-hoitoa, mutta kohtalaisen ja huonon ennusteen ei-seminoomissa standardihoitona on neljä BEP-hoitoa. Jos solusalpaajahoidon jälkeen kuvantamistutkimuksen perusteella todetaan > 1 cm kokoinen jäännöskasvain, sen kirurginen hoito on suositeltavaa tekemällä retroperitoneaalisten imusolmukkeiden poistoleikkaus.
Jos leikkausnäytteissä todetaan elävää syöpäkudosta, harkitaan hoidon jatkamista leikkauksen jälkeen kahdella solusalpaajakuurilla.
Video: Sädehoidossa
Seminooma, levinneisyysaste IIA - B
Kun seminooma on levinnyt retroperitoneaalitilan imusolmukkeisiin ja imusolmukkeiden koko on alle 5 cm, hoitona voidaan antaa sädehoito vatsan alueen ja poistetun kiveksen puoleiselle lantion imusolmukealueille. Imusolmukkeiden koon ollessa alle 2 cm annetaan sädehoitoa arkipäivisin 3 viikon ajan, kun taas imusolmukkeiden koon ollessa 2-5 cm , sädehoidon kesto on 3-4 viikkoa.
Sädehoito voi aiheuttaa pahoinvointia ja ripulia.
Seminooma, levinneisyysaste IIC - III
Kun seminoomapotilaalla todetaan retroperitoneaalitilan imusolmukkeita, joiden koko on > 5 cm tai etäpesäkkeitä muualla, hoitosuosituksena on BEP-solusalpaajahoito. Hyvän ennusteen seminoomassa riittää kolme hoitoa, mutta kohtalaisen ennusteen taudissa suositellaan neljää. Hoidon jälkeen mahdollisesti jäljelle jäänyttä alle 3 cm kokoista jäännöskasvainta ensisijaisesti seurataan, kirurgista hoitoa ei suositella.
Ei-seminooma, levinneisyysaste II - III
Etäpesäkkeinen ei-seminooma hoidetaan aina solusalpaajahoidolla eli sisplatiinia, etoposidia ja bleomysiiniä sisältävin BEP-kuurein. Solusalpaajakuurien lukumäärä riippuu taudin ennusteryhmästä. Hyvän ennusteen ei-seminoomassa annetaan kolme BEP-hoitoa, mutta kohtalaisen ja huonon ennusteen ei-seminoomissa standardihoitona on neljä BEP-hoitoa. Jos solusalpaajahoidon jälkeen kuvantamistutkimuksen perusteella todetaan > 1 cm kokoinen jäännöskasvain, sen kirurginen hoito on suositeltavaa tekemällä retroperitoneaalisten imusolmukkeiden poistoleikkaus.
Jos leikkausnäytteissä todetaan elävää syöpäkudosta, harkitaan hoidon jatkamista leikkauksen jälkeen kahdella solusalpaajakuurilla.
Tarkistettu 1.8.2022