| Leikkaustekniikka | Leikkauksessa eturauhanen poistetaan kokonaisuudessaan kapseleineen, eli tehdään ns. radikaali eturauhasen poisto (radikaali prostatektomia). Potilailta, joilla on solukuvaltaan aggressiivisempi tauti (Gleasonin pisteet ≥ 8) tai korkea PSA (> 10 µg/l), poistetaan leikkauksessa alueelliset imusolmukkeet lantion alueelta. Radikaali prostatektomia voidaan tehdä robottiavusteisesti, avoleikkauksena tai tähystysleikkauksena. Noin 80 prosenttia Suomessa tehtävistä eturauhasen radikaalileikkauksista tehdään vatsaontelon tähystyksen kautta ns. robottiavusteisella laparoskooppisella tekniikalla. Tähystystekniikalla pystytään vähentämään leikkauksenaikaista verenvuotoa, päästään kolmiulotteisen kuvan ja pienten instrumenttien kanssa tarkempaan kudoskäsittelyyn, pystytään vähentämään leikkauksen jälkeistä kipua ja nopeuttamaan potilaan toipumista normaaliin kuntoon leikkauksen jälkeen. Syövän hoidon tulokset ovat yhtä hyvät avo- ja tähystysleikkauksissa, mutta tähystysleikkauksissa on pystytty vähentämään leikkaukseen liittyviä haittavaikutuksia ja lyhentämään merkittävästi sairaalassaolo- ja toipumisaikaa. Suurin osa potilaista kotiutuu vuodeosastolta 1–2 päivää robottiavusteisen leikkauksen jälkeen. |
| Leikkaushoitoon liittyviä haittavaikutuksia | Leikkaushoitoon liittyviä mahdollisia akuutteja haittavaikutuksia ovat muun muassa verenvuoto, tulehdukset ja laskimotukokset pienellä osalla potilaista. Eturauhasen radikaalileikkauksen mahdollisia pitkäaikaissivuvaikutuksia ovat virtsankarkailu (inkontinenssi) ja erektiohäiriö (impotenssi). Virtsanpidätyskyky palautuu ennalleen noin 80–90 prosentilla potilaista leikkauksesta toipumisen jälkeen. Erektiokyky pystytään säästämään todennäköisimmin potilailla, joilla on pieni paikallinen syöpä. Useimmat leikkaukseen liittyvät sivuvaikutukset ovat ohimeneviä. |
| Leikkaushoidon tulokset | Eturauhassyövän leikkaushoidon tulokset ovat parantuneet myös leikkaushoitojen keskittämisen myötä. Robottiavusteiset radikaalit prostatektomiat on keskitetty yliopistosairaaloihin, ja myös keskussairaaloissa pyrkimyksenä on keskittää leikkauksia suuren leikkausvolyymin yksiköihin. Patologi tutkii leikkauksessa poistetut kudokset mikroskoopilla. Näin saadaan tarkka arvio eturauhassyövän solukuvasta ja paikallisesta levinneisyydestä sekä mahdollisesta leviämisestä imuteihin tai imusolmukkeisiin. Leikkaus on riittävä hoito, jos leikkausreunoissa ei ole syöpäkudosta ja PSA-arvo laskee mittaamattomiin (< 0,05µg/l). Leikkaushoitoa voidaan täydentää sädehoidolla tai lääkehoidoilla, jos syöpä kasvaa eturauhasen kapselin läpi tai leikkausreunoihin tai jos syöpäsoluja löytyy imusolmukkeista. |
| Missä robottiavusteisia leikkauksia tehdään? | Leikkausroboteista kliinisessä käytössä ovat tällä hetkellä ainoastaan Intuitive Surgical -yhtiön da Vinci -leikkausrobotit. Ensimmäinen malli – da Vinci Standard – hyväksyttiin kliiniseen käyttöön vuonna 2000. Suomessa ensimmäinen da Vinci -leikkausrobotti hankittiin TAYS:iin vuonna 2008. Sitä seurasivat HYKS vuonna 2009, TYKS vuonna 2010, OYS 2010 ja KYS 2015. HYKS:ssä on tällä hetkellä kaksi leikkausrobottia, joista toisella tehdään pelkästään urologisia leikkauksia. |
| Leikkausrobotin rakenne ja toiminta | Leikkausrobotti koostuu kolmesta pääosasesta: konsoli, torni ja robotti. Konsolissa leikkaavalla lääkärillä on 3D-näkymä 10–15-kertaisella suurennoksella, ja hän liikuttaa robotin instrumentteja käsillään ja jaloillaan. Instrumenttien liikelaajuudet ylittävät käsien liikelaajuudet eli robotti pystyy toistamaan kaikki käsien liikkeet. Hyvästä liikelaajuudesta on hyötyä erityisesti ompelussa, joka perinteisessä tähystyskirurgiassa on haastavaa. Tornissa on valolähde, virtalähde, monitori muuta henkilökuntaa varten sekä vatsaontelon kaasutäytöstä vastaava laite. |
| Leikkaustiimi robottiavusteisessa leikkauksessa | Leikkaavan lääkärin lisäksi leikkaukseen osallistuvat ainakin avustava lääkäri, instrumenttihoitaja, salihoitaja sekä anestesialääkäri ja -hoitaja. Avustava lääkäri on steriilisti pukeutunut ja koko ajan potilaan vieressä. Hän vastaa instrumenttien vaihdosta, riittävästä näkyvyydestä imun ja kudosvenytyksen avulla, sulkimien laittamisesta sekä lankojen antamisesta ja katkaisemisesta. |
| Robottiavusteisen leikkauksen edut | Syövänhoidollisesti robottiavusteinen eturauhasen poistoleikkaus on vastaava kuin perinteinen avoleikkaus. Sen edut liittyvät ennen kaikkea nopeampaan toipumiseen. Leikkausvuoto on tyypillisesti 200–300 millilitraa eli noin puolet verenluovutuksessa annettavasta määrästä. Leikkauksen jälkeinen sairaalahoitoaika on lyhyt, ja useimmat kotiutuvat jo seuraavana päivänä. Leikkaukseen liittyviä haittavaikutuksia on vähemmän kuin avoleikkauksessa, ja myös uusintaleikkauksien tarve on vähäisempi eli alle 1 prosenttia. Sairausloma on robottiavusteisen leikkauksen jälkeen lyhyempi kuin avoleikkauksen jälkeen. Toimistotyössä tyypillinen tarvittava sairausloma on 3 viikkoa. Ruumiillisessa työssä tarve on yksilöllinen, mutta kuitenkin vähintään 4 viikkoa. Robottiavusteisen tekniikan tulokset virtsankarkailun suhteen ovat tutkimusasetelmasta riippuen yhtä hyvät tai paremmat kuin avotekniikalla ja erektiohäiriön suhteen pääsääntöisesti paremmat. Varsinkin erektiohäiriön suhteen potilaasta riippuvat tekijät, kuten terveydentila ja syövän levinneisyys, ovat merkittävämpiä kuin itse leikkaustekniikka. |
| Robottiavusteisen leikkauksen haitat | Robottiavusteisen eturauhasen poistoleikkauksen selkein haitta avoleikkaukseen verrattuna on, että leikkauksen aikana se on raskaampi potilaan hengitys- ja verenkiertoelimistöille. Tämä johtuu leikkausasennosta, jossa potilas on voimakkaasti pää alaspäin ja vatsaontelon kaasutäytöstä. Leikkausasento saattaa altistaa aivoverenkiertohäiriölle ja silmäongelmille, jonka takia robottiavusteista leikkausta ei suositella esimerkiksi sairastetun aivoinfarktin tai tuoreen verkkokalvoirtauman jälkeen. Vatsaontelon kiinnikkeet saattavat hankaloittaa robottiavusteisen leikkauksen toteutusta, joten merkittäviä kiinnikkeitä epäiltäessä harkitaan avoleikkausta, jota kiinnikkeet eivät hankaloita. |