Anemialla (veren vähyys) tarkoitetaan normaalia pienempää veren hemoglobiinipitoisuutta eli matalampaa veren hemoglobiiniarvoa (Hb) ja punasolumäärää. Normaalin hemoglobiinin viiterajat miehille ovat 134–167 g/l ja naisille 117–155 g/l. Lapsille on iän mukaiset omat arvonsa. Anemia ei ole itsenäinen sairaus vaan oire, jonka aiheuttaja on aina tarkoin selvitettävä.
Anemia
Anemialla (veren vähyys) tarkoitetaan normaalia pienempää veren hemoglobiinipitoisuutta eli matalampaa veren hemoglobiiniarvoa. Anemia voi aiheutua monista eri syistä, joten tarkat lisätutkimukset ovat aina tarpeen.
Tavallisimmat anemiaan liittyvät oireet ovat yleinen väsymys ja jaksamattomuus. Pulssi voi nousta normaalia nopeammin pienessäkin rasituksessa, ja potilas huomaa hengästyvänsä aiempaa helpommin. Anemia voi aiheuttaa rintakipuja, hengenahdistusta ja rytmihäiriöitä. Oireiden voimakkuus on suhteessa anemian kehittymisnopeuteen. Jos hemoglobiiniarvo laskee hitaasti tai vähäisesti useamman kuukauden aikana, oireet voivat olla lieviä toisin kuin nopeasti kehittyvässä anemiassa.
Tavallisin anemian aiheuttaja on raudan puute, jonka syy tulee aina selvittää. Nuorilla naisilla runsaat kuukautisvuodot voivat aiheuttaa raudanpuutteen ja sitä kautta hemoglobiinin laskua. Liian vähäinen raudansaanti ravinnosta on käytännössä erittäin harvinainen anemian syy Suomessa. Tavallisin syy raudanpuutteeseen on erilaiset suolistosairaudet, kuten imeytymishäiriöt, tulehdukselliset suolistosairaudet, maha-suolikanavan haavaumat ja syövät.
Anemia voi aiheutua myös B12-vitamiinin ja foolihapon puutteesta. Joskus anemian taustalta löytyy punasolujen hajoaminen (hemolyysi), joka voi olla itsenäinen sairaus tai liittyä ns. autoimmuunitauteihin. Toisinaan anemia liittyy muihin pitkäaikaissairauksiin, kuten munuaisten vajaatoimintaan tai aktiiviin reumasairauteen. Joskus anemian taustalta voi löytyä luuytimen toimintahäiriö tai muu verisairaus.
Anemian perustutkimukset tehdään avoterveydenhuollossa eli terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa. Perustutkimus on pieni verenkuva (PVK), jossa hemoglobiinin lisäksi määritetään puna- ja valkosolujen sekä verihiutaleiden määrä ja punasolujen erilaisia mittareita. Lisätutkimuksina selvitellään vitamiiniarvoja, maksa- ja munuaiskokeita ja tulehdusarvot (La, CRP).
Alkututkimusten perusteella selvitetään, minkälaisia jatkotutkimuksia ja missä on tarpeen tehdä. Jos anemia on raudanpuutteen aiheuttama tai potilaalla on viitteitä suolisto-oireista (ripuli, suolentoiminnan muutokset, laihtuminen), lähetetään potilas jatkotutkimuksiin gastroenterologian (vatsa- ja suolistosairauksien) poliklinikalle. Jos verikokeiden perusteella herää epäily punasolujen hajoamisesta tai luuydinsairaudesta, jatketaan potilaan tutkimuksia hematologian (verisairauksien) poliklinikalla.
Anemian hoito määräytyy aina syyn mukaan.
Oireet
Tavallisimmat anemiaan liittyvät oireet ovat yleinen väsymys ja jaksamattomuus. Pulssi voi nousta normaalia nopeammin pienessäkin rasituksessa, ja potilas huomaa hengästyvänsä aiempaa helpommin. Anemia voi aiheuttaa rintakipuja, hengenahdistusta ja rytmihäiriöitä. Oireiden voimakkuus on suhteessa anemian kehittymisnopeuteen. Jos hemoglobiiniarvo laskee hitaasti tai vähäisesti useamman kuukauden aikana, oireet voivat olla lieviä toisin kuin nopeasti kehittyvässä anemiassa.
Anemian syyt
Tavallisin anemian aiheuttaja on raudan puute, jonka syy tulee aina selvittää. Nuorilla naisilla runsaat kuukautisvuodot voivat aiheuttaa raudanpuutteen ja sitä kautta hemoglobiinin laskua. Liian vähäinen raudansaanti ravinnosta on käytännössä erittäin harvinainen anemian syy Suomessa. Tavallisin syy raudanpuutteeseen on erilaiset suolistosairaudet, kuten imeytymishäiriöt, tulehdukselliset suolistosairaudet, maha-suolikanavan haavaumat ja syövät.
Anemia voi aiheutua myös B12-vitamiinin ja foolihapon puutteesta. Joskus anemian taustalta löytyy punasolujen hajoaminen (hemolyysi), joka voi olla itsenäinen sairaus tai liittyä ns. autoimmuunitauteihin. Toisinaan anemia liittyy muihin pitkäaikaissairauksiin, kuten munuaisten vajaatoimintaan tai aktiiviin reumasairauteen. Joskus anemian taustalta voi löytyä luuytimen toimintahäiriö tai muu verisairaus.
Tutkimukset
Anemian perustutkimukset tehdään avoterveydenhuollossa eli terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa. Perustutkimus on pieni verenkuva (PVK), jossa hemoglobiinin lisäksi määritetään puna- ja valkosolujen sekä verihiutaleiden määrä ja punasolujen erilaisia mittareita. Lisätutkimuksina selvitellään vitamiiniarvoja, maksa- ja munuaiskokeita ja tulehdusarvot (La, CRP).
Alkututkimusten perusteella selvitetään, minkälaisia jatkotutkimuksia ja missä on tarpeen tehdä. Jos anemia on raudanpuutteen aiheuttama tai potilaalla on viitteitä suolisto-oireista (ripuli, suolentoiminnan muutokset, laihtuminen), lähetetään potilas jatkotutkimuksiin gastroenterologian (vatsa- ja suolistosairauksien) poliklinikalle. Jos verikokeiden perusteella herää epäily punasolujen hajoamisesta tai luuydinsairaudesta, jatketaan potilaan tutkimuksia hematologian (verisairauksien) poliklinikalla.
Hoito
Anemian hoito määräytyy aina syyn mukaan.
Aiheeseen liittyvää
Tarkistettu 23.6.2026