Tutkimusten mukaan pienen riskin eturauhassyövän ennuste on erinomainen jopa ilman hoitoa, minkä vuoksi aktiiviseuranta on ensisijainen valinta näille potilaille. Aktiiviseurannassa potilasta seurataan ilman välitöntä leikkaus- tai sädehoitoa, jolloin vältytään näihin hoitoihin liittyviltä haittavaikutuksilta. Jos seurannan aikana tulee viitteitä siitä, että syöpä on muuttunut hoitoa vaativaksi eli kohtalaisen tai korkean riskin syöväksi, siirrytään aktiivihoitoihin (leikkaus- tai sädehoito).
Aktiiviseurantaan kuuluvat tutkimukset
Aktiiviseurannassa ensimmäisen seurantavuoden aikana PSA mitataan kolmen kuukauden välein ja lääkärin vastaanotto on puolen vuoden välein. Yleensä vuoden kuluttua diagnoosista otetaan eturauhasesta uusintaneulanäytteet. Eturauhasen magneettikuvausta käytetään entistä enemmän aktiiviseurannan soveltuvuutta arvioidessa ja seurannassa. Eturauhasen magneettikuvaus tehdään yleensä ennen uusintanäytteiden ottamista. Jatkoseuranta sovitaan urologin vastaanotolla.
Milloin aktiiviseurannasta siirrytään aktiivisiin hoitoihin
Aktiiviseurannassa PSA-arvoa kontrolloidaan määrävälein ja tarvittaessa otetaan eturauhasesta uusia näytteitä syövän solukuvan kontrolloimiseksi. Syövän parantaviin hoitomuotoihin eli leikkaukseen tai sädehoitoon siirrytään, mikäli:
- PSA nousee toistetuissa mittauksissa selvästi
- Magneettikuvauksessa eturauhasessa näkyy kasvavia tai määrältään lisääntyviä kasvainalueita
- Kontrollikudosnäytteissä syöpää on alkuperäisiä näytteitä enemmän
- Syöpä on solukuvaltaan alkuperäistä aggressiivisempaa tyyppiä
Monilla potilailla eturauhassyöpä voi pysyä pienenä ja paikallisena koko loppuiän, eikä hoitoja tarvita. Aktiiviseurannan tavoitteena on, että niillä potilailla, joilla tauti lähtee etenemään, eteneminen havaitaan ajoissa ja syöpä pystytään parantamaan pysyvästi. Aktiivisen seurannan yhteydessä voidaan käyttää myös eturauhasen magneettikuvantamista (MRI) lisävälineenä syövän laajuuden ja aggressiivisuuden arvioinnissa.