Lymfoomahoitojen pitkäaikaishaitat

Nuorilla ihmisillä annettu solunsalpaajahoito voi heikentää myöhempää hedelmällisyyttä. Tämän vuoksi nuoret miehet ohjataan ennen hoitoa sperman pakastukseen. Nuorilla naisilla voidaan harkita munasarjoja suojaavia lääkkeitä ja joskus munasolujen pakastusta myöhempää keinohedelmöitystä varten.

Hoitojen aikana kuukautiskierto usein lakkaa. Vaikka se useimmilla palautuu hoitojen loputtua, voi vaihdevuosikehitys aikaistua. Vaihdevuosioireita voidaan hoitaa tarvittaessa hormonihoidoin. Myös hedelmällisyys voi laskea nopeammin kuin muilla samanikäisillä naisilla. Tämä kannattaa ottaa huomioon perhesuunnittelussa. Lasten hankkimista ei kannata lykätä kovin pitkälle siinä vaiheessa, kun elämäntilanne on tälle muuten otollinen. Toki raskaaksi tulo tai lapsen siittäminen ei ole suositeltavaa ennen kuin syövän hoidoista on kulunut 2 vuotta.

Monissa lymfooman solunsalpaajakuureissa on mukana doksorubisiini-niminen antrasykliiniryhmän solunsalpaaja. Tämä voi aiheuttaa pienelle osalle potilaista sydänlihasvaurioita. Jos nämä todetaan varhain, ne ovat yleensä lääkityksellä palautuvia. Ongelmien varhaiseksi toteamiseksi suositellaan hoidon aikaista sydämen toiminnan seurantaa.

Annettu solunsalpaajahoito vaikuttaa myös verisuonen seinämiin siten, että hoidon jälkeen potilaan riski sairastua myöhemmin verenpainetautiin on kohonnut. Verisuonisto on myös tavallista herkempi verenpainetaudin ja korkeiden rasva-arvojen haitalliselle vaikutukselle. Niinpä syövän sairastaneelta tulisikin seurata säännöllisesti verenpainetta ja rasva-arvot tulisi tarkistaa kahden vuoden välein. Myös poikkeaviin arvoihin tulisi puuttua tavallista herkemmin. Solunsalpaajahoito lisää myös hiukan riskiä saada toinen syöpä.

Eniten myöhäisten haittojen riskiä lisää laajoille alueille annettu sädehoito. Nämä haitat ilmaantuvat yleensä muutamia vuosia hoitojen jälkeen.

Nämä myöhäismuutokset johtuvat sädehoitoa saaneiden kudosten vähittäisestä arpeutumisesta ja solujen jakautumisen loppumisesta. Jos kilpirauhanen on ollut mukana sädehoitokentässä, voi vuosien aikana kehittyä kilpirauhasen vajaatoiminta ja kilpirauhasarvoja tulisi seurata vuosittain.

Ylävartaloon annettu sädehoito voi suurentaa muun muassa rintasyövän ja keuhkosyövän vaaraa. Rintojen mammografia ja ultraääniseuranta aloitetaan yleensä viimeistään kymmenen vuoden kuluttua hoidosta. Myös muiden sädehoitokentässä olleiden kudosten syöpävaara on suurentunut. Tämä riski alkaa voimistua kymmenen vuoden kuluttua sädehoidon loppumisesta.

Sydämen alueelle annettu sädehoito altistaa

• läppävioille

• sepelvaltimotaudille ja

• sydämen vajaatoiminnalle.

Myös sädehoitokentässä olleiden verisuonten kalkkeutuminen kiihtyy. Näiden ongelmien todennäköisyyttä voidaan vähentää terveellisin elintavoin.