Krooninen lymfaattinen leukemia (KLL) on aikuisten tavallisin leukemia eli valkosolujen syöpä. Taudinkulku on yleensä hidas, ja monia potilaita voidaan seurata jopa vuosia ennen hoitojen aloitusta. Kaikilla potilailla KLL ei etene koskaan hoitoa vaativaksi.
Krooninen lymfaattinen leukemia (KLL) on pahanlaatuinen verisyöpä, jolle on ominaista rakenteellisesti poikkeavien kypsien ja toiminnaltaan vajavaisten B-lymfosyyttien kertyminen elimistöön. Lymfosyytit ovat yksi veren valkosolujen lajeista.
KLL:ssa lymfosyytin rakenne on muuttunut ja lymfosyyttien osuus valkosolujen määrästä on lisääntynyt. Luuytimen ja veren lisäksi poikkeavia lymfosyyttejä kertyy imusolmukkeisiin ja pernaan, toisinaan myös maksaan.
KLL on länsimaiden yleisin leukemia. Suomessa diagnosoidaan vuosittain noin 300 uutta tapausta. KLL on harvinainen alle 30-vuotiailla. Sairastuneiden mediaani-ikä on noin 72 vuotta. Taudin syy on tuntematon. Osa KLL-tapauksista voi olla perinnöllisiä.
KLL todetaan usein sattumalöydöksenä, kun verenkuvassa on todettu leukosytoosi (valkosolujen määrän lisääntyminen) ja lymfosytoosi (lymfosyytti nimisten valkosolujen lisääntynyt määrä). Usein potilaat hakeutuvat lääkäriin hiljalleen kasvaneen kivuttoman imusolmukesuurentuman vuoksi. Joskus tautiin voi liittyä oireina laihtumista, etenkin iltaisin esiintyvää kuumeilua ja poikkeavan voimakasta yöaikaista hikoilua.
Verikokeissa todetun leukosytoosin ja lymfosytoosin jatkotutkimuksina tehdään veren mikroskopointi ja lymfosyyttien pintarakenteen tarkempi tutkimus (virtaussytometria, immunofenotyypitys), joiden perusteella diagnoosi saadaan jo usein varmennettua. Diagnoosi voidaan tehdä myös poistetusta imusolmukkeesta. Luuydinnäytteitä ei diagnoosivaiheessa tarvita, mutta ennen hoidon aloitusta ne usein tutkitaan.
Oireetonta kroonista lymfaattista leukemiaa ei hoideta. Hoito aloitetaan, jos tauti alkaa edetä nopeasti tai aiheuttaa oireita. Oireita voi ilmaantua imusolmukkeiden tai pernan kasvaessa sekä punasolujen ja verihiutaleiden laskiessa (anemiasta johtuva väsymys ja verenvuotoherkkyys). Valkosolujen kokonaismäärä voi nousta suureksikin ennen hoitojen aloitusta. Hoitona käytetään pääasiassa suun kautta otettavia täsmälääkkeitä, joiden lisänä voidaan antaa B-soluvasta-aineita.
Kroonisen lymfaattisen leukemian (KLL) ennuste on tavallisesti useita vuosia eikä hitaasti etenevä tauti välttämättä vaikuta odotettavissa olevaan elinaikaan. Ennusteeseen vaikuttavat muun muassa KLL-solujen riskitekijät sekä potilaan ikä diagnoosihetkellä. Usein muut sairaudet, kuten sydän- ja verisuonitaudit, voivat vaikuttaa elinajanennusteeseen KLL:aa enemmän. Hematologian poliklinikalla potilaille tehdään yksilöllinen hoito- ja seurantasuunnitelma, jonka läpikäydään yksityiskohtaisesti.
Tarkistettu 23.6.2026
