Solunsalpaajat lymfooman hoidossa

Annettava hoito valitaan lymfoomatyypin ja levinneisyyden mukaan. Lisäksi muut sairaudet ja ikä saattavat vaikuttaa hoidon valintaan. Suurin osa lymfoomiin käytettävistä solunsalpaajahoidoista voidaan antaa polikliinisesti, eli potilaan ei tarvitse hoitojen vuoksi yöpyä sairaalassa.

Lääkkeet annetaan yleisimmin suonensisäisinä tiputuksina. Tätä varten hoitaja pistää kanyylin yleensä kämmenselkään tai kyynärvarteen. Osa solunsalpaajista voi laskimon ulkopuolelle joutuessaan aiheuttaa vakavan kudostuhon, joten on tärkeää, että noudattaa hoitajan ohjeita hoidon aikana ja ilmoittaa välittömästi, mikäli tiputuskohdassa tuntuu kirvelyä tai kipua.

Hoidot kestävät muutaman tunnin, ja niiden välissä voit elää omien voimiesi mukaan normaalia elämää. Hoidon jälkeen annetaan ohjeet suun kautta otettavista tukilääkkeistä, joista lääkäri on laatinut reseptit. Hoitoon saattaa liittyä myös suun kautta otettavia solunsalpaajia.

Älä epäröi kysyä kaikista lääkitykseen liittyvistä asioista hoitohenkilökunnalta.

Solunsalpaajahoidon haittavaikutukset ovat hyvin yksilöllisiä. Tavallisimpia niistä ovat

• pahoinvointi

• hiustenlähtö

• väsymys

• sekä veriarvoihin ja ruoansulatuskanavaan kohdistuvat haitat.

Pahoinvointi, tunnettu vaikeakin haittavaikutus, on nykyään hyvin hallittavissa tehokkailla pahoinvoinninestolääkkeillä. Kuitenkin ruokahalu voi olla huono kuvottavan olon, makuaistin muutosten ja suolen toiminnan epäsäännöllisyyden vuoksi. On tärkeää syödä; usein pienet ateriat tiheästi ovat parempia kuin harvoin nautitut suuret.

Hiustenlähtö on näkyvä, mutta vaaraton haittavaikutus. Halutessaan potilas saa maksusitoumuksen peruukkia varten. Hiukset kasvavat hoidon päätyttyä takaisin.

Hoidon aikana luuytimen toiminta voi hidastua, mistä johtuen hemoglobiiniarvo laskee ja veren hyytymiseen osallistuvien verihiutaleiden määrä veressä vähenee. Raskaimmissa solunsalpaajahoidoissa voidaan tarvita verensiirtoja.

Myös terveiden valkosolujen eli puolustussolujen määrä veressä vähenee. Tämän vuoksi potilas on vaarassa saada vaikeita bakteeritulehduksia. Tulehduksen aiheuttaja on usein lähtöisin omasta normaalibakteerikannasta, joten eristäytyminen kotioloihin ei poista tulehdusriskiä. Muun voinnin kannalta on tärkeää tavata terveitä ystäviä ja liikkua ulkona oman voinnin mukaan. Jos potilaalle nousee yli 38 asteen kuume, on hakeuduttava sairaalapäivystykseen niin kutsutun matalasoluvaiheen infektion varalta.

Hoitohenkilökuntasi auttaa sinua selviämään hoidostasi mahdollisimman lievin haittavaikutuksin. On tärkeää kertoa kaikista oireista, jotta niihin voidaan suunnata oikeaa hoitoa.

Joidenkin lymfooma-alalajien hoidossa saatetaan käyttää korkea-annoksista solunsalpaajahoitoa eli niin kutsuttua intensiivihoitoa joko taudin ensivaiheessa tai sen uusiuduttua. Tällainen hoito tulee kyseeseen, mikäli lymfooma on ensin reagoinut hyvin tavanomaisin annoksin annettuun solunsalpaajahoitoon.

Korkea-annoshoito on luuytimelle niin raskas, ettei normaali verisolujen muodostus käynnisty enää sen jälkeen. Tämän vuoksi osa luuytimen kantasoluista kerätään talteen ennen hoitoa ja palautetaan potilaalle solunsalpaajien jälkeen. Solut kerätään yleensä verenkierrosta niin kutsutun mobilisoivan hoidon jälkeen.

Ennen kuin palautetut kantasolut alkavat muodostaa verisoluja, kestää useita päiviä, joiden aikana tarvitaan verensiirtoja, antibiootteja ja muita tukihoitoja. Korkea-annoshoitoon liittyy vakavien komplikaatioiden riski, ja siksi potilaat tähän hoitoon valitaan tarkoin.