Merkittävimmässä osassa sädehoito on paikallisen Hodgkinin lymfooman hoidossa, mutta myös hidas- ja nopeakasvuisten lymfoomien hoidossa käytetään sädehoitoa. Sädehoitoa voidaan antaa yksinään tai osana paranemiseen tähtäävää hoitoa, tai sitä voidaan antaa lievittämään lymfooman aiheuttamia oireita kuten esimerkiksi kipua.
Lymfooman sädehoito
Lääkehoitojen lisäksi lymfooman hoidossa voidaan käyttää myös sädehoitoa, sillä lymfoomasolut ovat herkkiä sädehoidon aiheuttamille vaurioille.
Sädehoitojakso kestää taudista ja taudin levinneisyydestä riippuen joko parista päivästä aina neljään viikkoon asti. Hoito toteutetaan arkipäivisin maanantaista perjantaihin, ei arkipyhinä, ja yksi hoitokerta kestää yleensä 15–20 minuuttia. Sädehoidon aikana potilas makaa yleensä hoitopöydällä selällään sädehoitokoneen liikkuessa potilaan ympärillä.
Ennen sädehoidon aloitusta käydään lääkärin vastaanotolla, ja sädehoidon suunnittelun avuksi tehdään tietokonepohjainen suunnittelukuvaus eli TT-simulaatio. Tässä yhteydessä iholle laitetaan pienet tatuointimerkit sädehoidon yhteydessä tehtävää asettelua varten.
Lisäksi tehdään tarvittaessa hoitoalueen liikkumista vähentävä maski tai muu fiksaatioväline mittojen mukaan. Sädehoito alkaa yleensä 1–2 viikon kuluttua suunnittelukuvauksesta. Sädehoidon päätyttyä potilas käy vielä lääkärin vastaanotolla. Hoidon jälkeen siirrytään seurantaan.
Sädehoito on yleensä hyvin siedettyä hoitoa, jonka haittavaikutukset riippuvat sädehoidettavasta alueesta sekä hoitoannoksesta. Toisin kuin lääkehoito, sädehoito ei vaikuta elimistön kaikkiin soluihin vaan sen vaikutukset, sekä teho että haittavaikutukset, ovat paikallisia.
Yleisimpiä haittavaikutuksia ovat
ihon kuivuminen ja punoittaminen
limakalvojen rikkoutuminen ja siitä aiheutuva ripuli
sekä paikallinen kipu.
Mahdollisista haittaoireista tulee kertoa hoitohenkilökunnalle, koska oireiden hoitoon on tarjolla apua.
Sädehoidon pitkäaikaishaittavaikutuksiin lukeutuvat:
mahdollinen kilpirauhasen vajaatoiminta kaulan alueen sädehoidoissa
keuhko- ja sydänhaittavaikutukset, esimerkiksi lisääntynyt sepelvaltimotaudin riski
naisilla rintakehän alueelle annetun sädehoidon jälkeen lisääntynyt rintasyövän riski
Seurannan aikana kiinnitetään huomiota mahdollisten pitkäaikaishaittojen ilmaantumiseen, ja esimerkiksi nuorena rintakehän alueelle sädehoitoa saaneet naiset ohjataan säännöllisiin rintojen seulontakuvauksiin. Sädehoidon akuutteja sekä pitkäaikaishaittojen riskejä pyritään pienentämään moderneilla sädehoidon suunnittelu- ja toteutustekniikoilla.
Sädehoidon kesto
Sädehoitojakso kestää taudista ja taudin levinneisyydestä riippuen joko parista päivästä aina neljään viikkoon asti. Hoito toteutetaan arkipäivisin maanantaista perjantaihin, ei arkipyhinä, ja yksi hoitokerta kestää yleensä 15–20 minuuttia. Sädehoidon aikana potilas makaa yleensä hoitopöydällä selällään sädehoitokoneen liikkuessa potilaan ympärillä.
Sädehoidon suunnittelu
Ennen sädehoidon aloitusta käydään lääkärin vastaanotolla, ja sädehoidon suunnittelun avuksi tehdään tietokonepohjainen suunnittelukuvaus eli TT-simulaatio. Tässä yhteydessä iholle laitetaan pienet tatuointimerkit sädehoidon yhteydessä tehtävää asettelua varten.
Lisäksi tehdään tarvittaessa hoitoalueen liikkumista vähentävä maski tai muu fiksaatioväline mittojen mukaan. Sädehoito alkaa yleensä 1–2 viikon kuluttua suunnittelukuvauksesta. Sädehoidon päätyttyä potilas käy vielä lääkärin vastaanotolla. Hoidon jälkeen siirrytään seurantaan.
Sädehoidon haittavaikutukset
Sädehoito on yleensä hyvin siedettyä hoitoa, jonka haittavaikutukset riippuvat sädehoidettavasta alueesta sekä hoitoannoksesta. Toisin kuin lääkehoito, sädehoito ei vaikuta elimistön kaikkiin soluihin vaan sen vaikutukset, sekä teho että haittavaikutukset, ovat paikallisia.
Yleisimpiä haittavaikutuksia ovat
ihon kuivuminen ja punoittaminen
limakalvojen rikkoutuminen ja siitä aiheutuva ripuli
sekä paikallinen kipu.
Mahdollisista haittaoireista tulee kertoa hoitohenkilökunnalle, koska oireiden hoitoon on tarjolla apua.
Sädehoidon pitkäaikaishaittavaikutuksiin lukeutuvat:
mahdollinen kilpirauhasen vajaatoiminta kaulan alueen sädehoidoissa
keuhko- ja sydänhaittavaikutukset, esimerkiksi lisääntynyt sepelvaltimotaudin riski
naisilla rintakehän alueelle annetun sädehoidon jälkeen lisääntynyt rintasyövän riski
Seurannan aikana kiinnitetään huomiota mahdollisten pitkäaikaishaittojen ilmaantumiseen, ja esimerkiksi nuorena rintakehän alueelle sädehoitoa saaneet naiset ohjataan säännöllisiin rintojen seulontakuvauksiin. Sädehoidon akuutteja sekä pitkäaikaishaittojen riskejä pyritään pienentämään moderneilla sädehoidon suunnittelu- ja toteutustekniikoilla.
Tarkistettu 12.6.2026