Jokaisen eturauhassyöpäpotilaan asianmukaiseen hoitoon kuuluu seuranta. Potilasta seurataan joko erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa.
Paikallisen eturauhassyövän seurannassa tärkein laboratoriokoe on PSA eli prostataspesifinen antigeeni. PSA-seuranta voidaan myös osittain automatisoida (mobiiliseuranta). Levinneen syövän seurannassa käytetään laajemmin laboratoriokokeita ja kuvantamistutkimuksia.
Aktiiviseuranta tapahtuu aina urologian poliklinikalla tai sieltä ohjatusti.
Eturauhasen poistoleikkauksen eli radikaaliprostatektomian jälkitarkastus on yleensä 6 - 12 viikon kuluttua leikkauksesta, välitarkistus puolen vuoden ja lopputarkastus vuoden kuluttua leikkauksesta. Näitä edeltää aina PSA-mittaus, elämänlaatukyselykaavakkeen täyttäminen ja tarvittaessa virtsan virtausmittaus ja joskus virtsanäyte. Jos tilanne syövän, virtsanpidätyskyvyn ja seksuaalitoimintojen osalta on hyvä jo kuuden kuukauden kontrollissa, niin mobiili- tai etäseurantaan voidaan siirtyä jo silloin.
Eturauhasen poistoleikkauksen jälkitarkastuksessa:
tarkistetaan potilaan toipuminen ja haavojen paraneminen
käydään potilaan kanssa läpi patologin tutkimustulokset, jotka koskevat muun muassa kasvaimen aggressiivisuusastetta, kokoa ja imusolmukkeiden tilaa arvioidaan liitännäishoitojen tarpeellisuus
arvioidaan alustavasti hoitoihin liittyviä haittoja (virtsankarkailu, erektiohäiriö) ja tarvittaessa järjestetään niihin lisähoitoja
Lopputarkastuksessa:
varmistetaan, ettei potilaalla ole hoitoihin liittyviä haittoja (virtsankarkailu, erektiohäiriö), tarvittaessa järjestetään niihin lisähoitoja
varmistetaan, ettei tarvetta lisähoitoihin ole
suunnitellaan potilaan jatkoseuranta, joka yleensä on mobiiliseuranta (mobiili-PSA).
Sädehoidon hoitotulos arvioidaan toistuvilla PSA-mittauksilla. PSA:n lasku matalimpaan arvoonsa saattaa viedä yli vuoden. Sädehoidon jälkeen PSA ei laske mittaamattomiin, ja se voi vaihdella seurannan aikana. Kansainvälisen käytännön mukaan sädehoidon jälkeisen uusiutumisen mittarina käytetään PSA:n nousua 2 µg/l yli saavutetun matalimman tason (esimerkiksi 0,8 µg/l tasolle 2,8 µg/l). Sädehoidon jälkeen potilasta seurataan urologian poliklinikalla. Ensimmäinen kontrolli on noin puolen vuoden kuluttua sädehoidon päättymisestä. Seurannassa kartoitetaan myös mahdolliset sädehoidon aiheuttamat haittavaikutukset. Mikäli sädehoidon hoitovaste on hyvä ja hoitoa vaativia haittavaikutuksia ei ole ilmennyt, niin ohjelmoidaan jatkoseuranta.
Jatkoseuranta paikallisessa eturauhassyövässä
Jatkoseuranta voidaan paikallisessa taudissa leikkauksen tai sädehoidon jälkeen toteuttaa joko käyttäen mobiili-PSA-seurantaa tai perusterveydenhuollossa esim. oman terveyskeskuksen kautta.
Mobiiliseuranta on käytössä jo useissa urologian ja onkologian yksiköissä Suomessa. Mobiiliseurannassa potilaalle tehdään pitkäkestoinen PSA-lähete laboratorioon. Ensimmäiset 3-5 vuotta leikkauksesta potilas käy PSA-mittauksessa puolen vuoden välein. Potilas saa vastauksen automaattisesti tekstiviestinä matkapuhelimeensa, usein jo samana päivänä. Jos PSA pysyy leikkauksen jälkeen mittaamattomana (<0.05 µg/l) tai ei nouse sädehoidon jälkeen 2 µg/l yli saavutetun matalimman tason, jatketaan seurantaa. 3-5 vuoden kohdalla voidaan seurantaa harventaa vuoden välein tehtäväksi. Jos PSA muuttuu mitattavaksi tai ylittää hälytysrajan, potilas kutsutaan automaattisesti urologian poliklinikalle jatkotutkimuksiin.
Leikkauksen jälkeen uusiutuneen taudin hoidon on todettu olevan tehokkaampaa, jos se aloitetaan riittävän varhaisessa vaiheessa. Jatkohoitoja harkitaan, jos PSA nousee tasolle 0,20–0,40 µg/l.
Päivitetty 4.10.2022
