Hematologia on lääketieteen erikoisala, joka tutkii ja hoitaa veren sairauksia. Itse sairaus voi kohdistua joko veren soluihin tai veriplasmaan (Plasmalla tarkoitetaan veren nestemäistä osaa ilman verisoluja).
Veren plasman muutokset voivat johtaa häiriöihin veren hyytymisessä. Heikentynyt veren hyytyminen johtaa verenvuototautiin ja vastaavasti liiallinen hyytyminen altistaa potilaan verisuonitukoksille. Näiden veren hyytymishäiriöiden diagnostiikka ja hoito vaativat erityisosaamista. Osa sairauksista on perinnöllisiä, jolloin potilaan sukulaisten tutkiminen ja ohjeistaminen ovat tärkeä osa hoitoa.
Verisairaudet voivat olla hyvän- tai pahanlaatuisia. Muutokset verisolujen määrissä eivät aina kerro, mistä veritaudista on kyse. Tämän vuoksi diagnoosiin tarvitaan usein verikokeiden lisäksi näytteitä myös luuytimestä. Toisinaan verimuutosten syyn selvittämisessä tehdään erilaisia kuvantamisia (röntgenkuvat, ultraäänitutkimus, tietokone- tai magneettikuvaukset) ja otetaan koepaloja esim. kasvainkudoksesta tai imusolmukkeesta.
| Reaktiiviset muutokset | Toisinaan veriarvoissa nähdään ns. reaktiivisia muutoksia. Erilaisten tulehdusten kuten esim. kuumeisen hengitystietulehduksen aikana on tavallista, että veren valkosolujen määrä lisääntyy. Samoin esim. kortisonikuurin aikana tai raskaan fyysisen rasituksen esim. pitkäkestoisen juoksulenkin jälkeen voi valkosolumäärä veressä lisääntyä. Virustulehdusten yhteydessä verihiutaleiden (trombosyyttien) määrä voi laskea. Tällaiset ns. reaktiiviset muutokset ovat ohimeneviä ja korjaantuvat ilman hoitoa. |
| Hyvänlaatuiset sairaudet | Hyvänlaatuisilla verisairauksilla tarkoitetaan sairauksia, joissa ei ole osoitettu klonaliteettia eli pahanlaatuisia syöpämuutoksia. Usein veriarvojen muutoksille löytyy tarkemmissa tutkimuksissa hyvänlaatuinen syy. Esimerkiksi anemian syynä voi olla raudan, foolihapon tai B12-vitamiinin puutos, elimistön tulehdustila tai punasolujen kiihtynyt hajoaminen. Veren valkosolujen ja verihiutaleiden määrän muutokset voivat myös johtua hyvänlaatuisista syistä. Hyvänlaatuisiin verisairauksiin luetaan myös erilaiset verenvuotosairaudet. |
| Pahanlaatuiset sairaudet | Pahanlaatuisista verisairauksista aikuisilla yleisimmät ovat multippeli myelooma ja krooniset leukemiat(esim. krooninen lymfaattinen leukemia, KLL ja karvasoluleukemia HCL) sekä myeloproliferatiiviset taudit (essentielli trombosytoosi, polysytemia vera ja myelofibroosi), jotka ovat kroonisia eli pitkäaikaisia verisairauksia. Akuutit leukemiat ovat harvinaisia sairauksia, joita todetaan vuosittain noin 200 aikuisella. Pahanlaatuiset verisairaudet johtuvat geenejä eli solujen perimäainesta vaurioittavista muutoksista, joita solujen omat korjausmekanismit eivät pysty normaaliin tapaan korjaamaan. Kun perimäaines vahingoittuu, solujen normaali jakautumisen ja tuhoutumisen säätely häiriintyy. Tämän prosessin seurauksena syntyy pahanlaatuinen verisairaus.Pahanlaatuisten veritautien hoidot ovat kehittyneet viime vuosina merkittävästi. Monet akuuttia leukemiaa sairastavista potilaista voidaan parantaa joko solunsalpaajahoidoilla tai kantasolujensiirroilla. Kroonisten leukemioiden uudet solun eri mekanismeihin vaikuttavat lääkkeet ja vasta-ainehoidot ovat parantaneet hoitovasteita ja pidentäneet potilaiden elinaikaennusteita. |
| Verisairauksien hoito | Verisairauksien alkututkimukset tehdään perusterveydenhuollossa esim. terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa. Erikoistutkimuksia ja tarkempaan diagnoosia varten potilaat lähetetään erikoissairaanhoidon sisätautien tai hematologian (verisairauksien)poliklinikalle. Lääkehoitoa tai tiheää seurantaa tarvitsevat veritautipotilaat hoidetaan erikoissairaanhoidossa, mutta monia hitaasti eteneviä rauhallisen vaiheen verimuutoksia voidaan seurata erikoislääkärin antamien ohjeiden mukaisesti avoterveydenhuollossa esim. oman terveyskeskuslääkärin vastaanotolla. Akuuttien verisairauksien kuten akuuttien leukemioiden hoito on keskitetty yliopistosairaaloihin. Autologisia eli omien kantasolujen keruita ja siirtoja tehdään kaikissa yliopistosairaaloissa. Aikuisten allogeeniset eli vieraalta luovuttajalta tehtävät kantasolujen siirrot on keskistetty kahteen sairaalaan: Helsingin ja Turun yliopistollisten sairaaloiden hematologian klinikkaan. |