Keuhkosyöpä

Keuhkosyöpäpotilaan palliatiivinen hoito tulee huomioida jo syöpähoitojen aikana, ja sen tulee jatkua aina saattohoitoon saakka. Tämä parantaa tutkitusti potilaan elämänlaatua ja voi jopa hieman pidentää ennustetta.

Suomessa keuhkosyöpään sairastuu reilut 2 500 ihmistä vuodessa. Paikallinen tauti voidaan pyrkiä parantamaan leikkauksella, mutta noin ¾ tapauksista tauti on levinnyt.

Levinnyttä keuhkosyöpää ei voida parantaa, mutta hyväkuntoisilla potilailla sen etenemistä voidaan yrittää hidastaa lääke- tai sädehoidolla. Kaikista keuhkosyöpäpotilaista noin 10–15 prosenttia elää yli 5 vuotta. Keuhkosyövän hoitoon kuuluu aina hyvä palliatiivinen hoito.

​On tärkeää kertoa hoitavalle lääkärille ja henkilökunnalle oireista, sillä etäpesäkkeiden aiheuttamia oireita voidaan hyvin lievittää. Oireita lievittävää eli palliatiivista hoitoa annetaan samanaikaisesti syöpälääkehoitojen kanssa, ja sitä jatketaan, kun syöpälääkehoidoista luovutaan ja siirrytään oireenmukaiseen hoitolinjaan.

Tavallisimmat oireet

Oireet riippuvat etäpesäkkeiden sijainnista. Keuhkosyöpä lähettää etäpesäkkeitä tyypillisimmin keuhkoihin, luustoon, maksaan ja aivoihin. Katso tarkemmin etäpesäkkeiden aiheuttamat tavallisimmat oireet. Keuhkosyöpäpotilaan yleisimmät fyysiset oireet ovat hengenahdistus, yskä ja kipu.

Hengenahdistus ja muut hengitystieoireet

Tavallisia syitä hengenahdistukselle ja yskälle ovat keuhkon kasvainmuutokset, samanaikainen keuhkoahtaumatauti tai nesteen kertyminen keuhkopussiin. Keuhkopussinestettä voidaan poistaa pienellä neulalla tai pysyvällä letkulla (dreeni). Joskus kasvainta voidaan pienentää sädehoidolla tai hengitysteiden ahtautumista lievittää tähystystoimenpiteillä.

Lääkkeinä tehoavat parhaiten morfiini tai muut opioidit, ja osalle hengitettävät keuhkoputkia avaavat lääkkeet ovat hyödyllisiä. Oikea hengitystekniikka ja asento, fysioterapian keinot sekä ilmavirta (esim. tuuletin) ovat avuksi. Veriyskää voidaan usein lievittää lääke- tai sädehoidolla.

Kipu

Keuhkot eivät tunne kipua, mutta potilaalla on usein kipua keuhkosyövän edetessä rintakehän seinämään, luustoon tai muihin elimiin.

Luustoetäpesäkkeet aiheuttavat kipuja etenkin liikkuessa ja rintakehän seinämän pesäkkeet syvään hengitettäessä . Tavoitteena on säilyttää jokapäiväinen toimintakyky ilman, että kipu rajoittaa päivittäistä elämää. Sekä kipulääkkeet että sädehoito ovat tehokkaita. Luustopesäkkeet voivat myös aiheuttaa murtumia, ja selkärangassa sijaitsevat etäpesäkkeet voivat painaa selkäydintä. Nämä vaativat päivystyksellistä hoitoa.

Maksapesäkkeiden aiheuttamat oireet

Yksittäiset maksapesäkkeet ovat usein vähäoireisia. Maksapesäkkeet oireilevat yleensä vasta, kun pesäkkeitä on paljon ja maksan toiminta alkaa häiriintyä. Lisääntyvä väsymys on silloin tavallinen oire. Kortisonista voi olla apua.

Aivo-oireet

Aivoetäpesäkkeiden aiheuttamat oireet, kuten päänsärky, pahoinvointi ja erilaiset neurologiset oireet, kuten näköhäiriöt, tasapainovaikeudet ja halvausoireet reagoivat hyvin kortisonihoidolle ja sädehoidolle. Syövän varhaisemmassa vaiheessa myös leikkaushoito voi tulla kyseeseen.

Psyykkinen kuormittuneisuus

Henkinen ahdistuneisuus ja masentuneisuus ovat ymmärrettäviä ja melko yleisiä tunteita keuhkosyöpäpotilailla. Hoitohenkilökunnan ja läheisten antama aika, keskusteluapu ja läsnäolo tukevat potilasta huonoinakin päivinä. Psyykkisiä oireita voidaan hoitaa myös lääkkeillä. Näiden oireiden hoito on myös siksi tärkeää, että ne voimistavat hengenahdistusta ja muita fyysisiä oireita. Myös vertaistuki auttaa jaksamaan.

Älä jää oireiden kanssa yksin

Muista aina kertoa hoitavalle lääkärille ja hoitajille oireistasi. Tehokas syövän hoito lievittää oireita, mutta usein tarvitaan myös muita hoitokeinoja. Hyvä oireiden hoito ei vaikuta annettavaan syövän hoitoon, vaan ne tukevat toisiaan ja auttavat elämään mahdollisimman hyvää ja aktiivista elämää.

Lue lisää:

Etäispesäkkeet syöpäsairauksissa​

Oireet​

Milloin ja mihin palliatiiviseen hoitoon?

Syövän hoitojen ollessa vielä meneillään on hyvä olla yhteydessä hoitavaan yksikköön, mikäli yleistila heikkenee, ilmaantuu häiritseviä oireita tai oireet pahenevat. Syöpää hoitavissa yksiköissä on oireita lievittävän eli palliatiivisen hoidon ja kivunhoidon asiantuntemusta. Kaikkien yliopistosairaaloiden syöpäyksiköissä ja useissa keskussairaaloissa on palliatiivisen hoidon yksiköt tai vastuuhenkilöt sekä kipuklinikat, joista saa apua oireiden hoitoon. Myös psykososiaalista tukea ja keskustelutukea on mahdollista saada. On hyvä käydä tutustumassa palliatiiviseen yksikköön jo syövän hoitojen aikana, jotta voidaan suunnitella riittävästi tukea ja apua jo varhain.

Kun syövän hoidot päättyvät, tulee jokaiselle potilaalle sopia palliatiivisesta hoidosta vastaava taho. Kenenkään ei pidä jäädä sairautensa kanssa yksin.

Elämän loppuvaiheessa hoidosta vastaava taho on tavallisimmin perusterveydenhuollossa lähellä kotia. Se voi olla palliatiivinen poliklinikka, terveyskeskus, kotisairaala, kotisairaanhoito, kotihoito tai saattokoti tai -osasto. Tärkeää on, että etukäteen on sovittu, mistä saa apua kellon ympäri kaikkina viikonpäivinä.

Elämän loppuvaiheessa päivystyksessä käynti on rasittavaa, ja siksi sitä pyritään välttämään ennakoiden mahdollinen voinnin heikkeneminen ja muutokset oireissa yhdessä hoitavan tahon kanssa. Ellei kyseessä ole akuutti hätä, ennen päivystykseen hakeutumista on hyvä ottaa yhteyttä hoitavaan tahoon. Jos potilaalla on kotisairaalayhteys, sairaanhoitaja tai lääkäri voi tarvittaessa tulla kotikäynnille arvioimaan tilanteen tai järjestää sairaalapaikan (tukiosasto, lupapaikka) niin, että päivystykseen ei tarvitse hakeutua.

Lue lisää:

Palvelut​


Edellinen sivuSeuraava sivu