Siirry sivun sisältöön

Keuhkosyövän palliatiivinen hoito

Keuhkosyöpäpotilaan palliatiivinen hoito tulee huomioida jo syöpähoitojen aikana, ja sen tulee jatkua aina saattohoitoon saakka. Tämä parantaa tutkitusti potilaan elämänlaatua.

Suomessa keuhkosyöpään sairastuu reilut 2 500 ihmistä vuodessa. Paikallinen tauti voidaan pyrkiä parantamaan leikkauksella, mutta noin ¾ tapauksista tauti on levinnyt.

Levinnyttä keuhkosyöpää ei voida parantaa, mutta hyväkuntoisilla potilailla sen etenemistä voidaan yrittää hidastaa lääke- tai sädehoidolla. Keuhkosyövän hoitoon kuuluu aina hyvä palliatiivinen hoito.

On tärkeää kertoa hoitavalle lääkärille ja henkilökunnalle oireista, sillä oireita voidaan lievittää. Palliatiivista hoitoa annetaan samanaikaisesti syöpälääkehoitojen kanssa, ja sitä jatketaan, kun syöpälääkehoidoista luovutaan ja siirrytään palliatiiviseen hoitolinjaan.

Oireet riippuvat kasvaimen ja sen etäpesäkkeiden sijainnista. Keuhkosyöpä lähettää etäpesäkkeitä tyypillisimmin keuhkoihin, luustoon, maksaan ja aivoihin. Katso tarkemmin etäpesäkkeiden aiheuttamat tavallisimmat oireet. Keuhkosyöpäpotilaan yleisimmät fyysiset oireet ovat hengenahdistus, yskä ja kipu.

Hengenahdistus ja muut hengitystieoireet

Tavallisia syitä hengenahdistukselle ja yskälle ovat keuhkon kasvainmuutokset, samanaikainen keuhkoahtaumatauti tai nesteen kertyminen keuhkopussiin. Keuhkopussinestettä voidaan hoitaa kertapoistolla pienellä katetrilla tai toistetusti pysyvämmällä dreenillä (ohut letku). Joskus kasvainta voidaan pienentää sädehoidolla tai hengitysteiden ahtautumista lievittää tähystystoimenpiteillä.

Lääkkeinä tehoavat parhaiten morfiini tai muut opioidit, ja osalle hengitettävät keuhkoputkia avaavat lääkkeet ovat hyödyllisiä. Oikea hengitystekniikka ja asento, fysioterapian keinot sekä ilmavirta (esimerkiksi tuuletin) ovat avuksi. Veriyskää voidaan usein lievittää lääke- tai sädehoidolla.

Kipu

Potilaalla voi olla kipua keuhkosyövän edetessä rintakehän seinämään, luustoon tai muihin elimiin.

Luustoetäpesäkkeet aiheuttavat kipuja etenkin liikkuessa ja rintakehän seinämän pesäkkeet syvään hengitettäessä . Opioidit ja monet muut kipulääkkeet lievittävät hyvin kipua. Sädehoidosta on apua erityisesti luustopesäkkeiden aiheuttamassa kivussa ja joissakin muissa tilanteissa. Myös lääkkeettömiä kivunhoidon menetelmiä kannattaa käyttää.

Maksapesäkkeiden aiheuttamat oireet

Yksittäiset maksapesäkkeet ovat usein vähäoireisia. Maksapesäkkeet oireilevat yleensä vasta, kun pesäkkeitä on paljon ja maksan toiminta alkaa häiriintyä. Lisääntyvä väsymys on silloin tavallinen oire. Kortisonista voi olla apua.

Aivo-oireet

Aivoetäpesäkkeet aiheuttavat esimerkiksi päänsärkyä, pahoinvointia ja erilaisia neurologisia oireita, kuten näköhäiriöitä, tasapainovaikeuksia tai halvausoireita. Näitä oireita voidaan lievittää kortisonilääkityksellä ja sädehoidolla. Syövän varhaisemmassa vaiheessa myös leikkaushoito voi tulla kyseeseen.

Psyykkinen kuormittuneisuus

Henkinen ahdistuneisuus ja masentuneisuus ovat ymmärrettäviä ja melko yleisiä oireita keuhkosyöpäpotilailla. Hoitohenkilökunnan ja läheisten antama aika, keskusteluapu ja läsnäolo tukevat potilasta huonoinakin päivinä. Psyykkisiä oireita voidaan hoitaa myös lääkkeillä. Näiden oireiden hoito on myös siksi tärkeää, että ne voimistavat hengenahdistusta ja muita fyysisiä oireita. Myös vertaistuki auttaa jaksamaan.

Syövän hoitojen ollessa vielä meneillään on hyvä olla yhteydessä hoitavaan yksikköön, mikäli yleistila heikkenee, ilmaantuu häiritseviä oireita tai oireet pahenevat. Syöpää hoitavissa yksiköissä on oireita lievittävän eli palliatiivisen hoidon ja kivunhoidon asiantuntemusta. Kaikkien yliopistosairaaloiden syöpäyksiköissä ja useimmissa keskussairaaloissa on palliatiivisen hoidon yksiköt, joista saa apua oireiden hoitoon. Myös psykososiaalista tukea ja keskustelutukea on mahdollista saada. On hyvä käydä tutustumassa palliatiiviseen yksikköön jo syövän hoitojen aikana, jotta palliatiivista hoitoa voidaan tarjota ja suunnitella jo varhain.

Kun syövän hoidot päättyvät, palliatiivinen hoito jatkuu- Tällöin on tarpeen sopia palliatiivisesta hoidosta vastaava taho ja tehdä palliatiivisen hoidon suunnitelma. Kenenkään ei pidä jäädä sairautensa kanssa yksin.

Elämän loppuvaiheessa hoidosta vastaava taho pyritään järjestämään kotiin tai lähelle kotia. Se voi olla palliatiivinen poliklinikka, lähisairaalan osasto (entiset terveyskeskussairaalat), kotisairaala, palliatiivinen osasto tai saattohoitokoti. Perushoivan tarpeissa tukeudutaan kotihoitoon. Tärkeää on, että etukäteen on sovittu, mistä saa apua kellon ympäri kaikkina viikonpäivinä.

Elämän loppuvaiheessa päivystyksessä käynti on rasittavaa, ja siksi sitä pyritään välttämään ennakoiden mahdollinen voinnin heikkeneminen ja muutokset oireissa yhdessä hoitavan tahon kanssa. Ellei kyseessä ole akuutti hätä, ennen päivystykseen hakeutumista on hyvä ottaa yhteyttä hoitavaan tahoon. Jos potilaalla on kotisairaalayhteys, sairaanhoitaja tai lääkäri voi tarvittaessa tulla kotikäynnille arvioimaan tilanteen tai järjestää sairaalapaikan (tukiosasto) ilman päivystyksessä käyntiä.

Tarkistettu 8.4.2025