Ummetus voi aiheutua esimerkiksi sairaudesta, ravitsemuksesta, lääkehoidosta, suolen toiminnan hidastumisesta tai ulostemassan kuivumisesta.
Ummetusta voi olla, vaikka syöminen olisi vähäistä, koska suoli itse tuottaa suoleen sisältöä. Lisäksi huonokuntoisella potilaalla vähäinen liikkuminen ja ulostamiseen liittyvä avun tarve voivat lisätä ummetusta.
Suolen tulisi toimia säännöllisesti. Ummetuksen ehkäisyssä ja hoidossa on tärkeää antaa potilaalle riittävästi aikaa ja yksityisyyttä. Ravinnossa tulisi olla riittävästi kuitua ja nesteitä, mutta heikkokuntoisilla potilailla tämän toteutus ei yleensä ole mahdollista eikä siihen tarvitse pyrkiä. Potilaan tulisi liikkua voimiensa mukaan. Vahvojen kipulääkkeiden käytön aikana on käytettävä säännöllisesti ummetuslääkettä.
Lääkehoito
Palliatiivisessa hoidossa ummetuksen hoidon perustana ovat ummetuslääkkeet, joista yleisimmin käytetään suolen sisältöä pehmittäviä tai suolen supistustoimintaa vilkastuttavia valmisteita. Vaikeassa ummetuksessa käytetään yhtä aikaa molempia valmisteita. Suolen sisältöä lisääviä kuituvalmisteita ei suositella, koska niiden kanssa tulisi nauttia runsaasti nesteitä, mikä on harvemmin mahdollista palliatiivisessa hoidossa.
Ummetuslääkkeiden annostus on yksilöllinen ja annostusta lisätään asteittain, kunnes uloste on pehmeää ja suoli tyhjenee vähintään kolmen vuorokauden välein. Peräpuikkoja ja -ruiskeita pyritään välttämään, mutta joskus niihin turvaudutaan, jotta vaikea ummetus saadaan laukeamaan. Ummetuksen ennaltaehkäisy ja hoito tulisi suunnitella yhdessä hoitavan tahon kanssa. On siis tärkeää ottaa suolen toiminta puheeksi.