Apuvälinepalvelut eri asumismuodoissa

Asumismuodot, kuten asumispalveluyksikkö, perhehoito ja laitoshoito, vaikuttavat apuvälinepalveluiden järjestämiseen.

Haitarin otsikkotaso2
Apuvälinepalvelut henkilölle, jonka asuminen on tuettu asumispalveluilla

Asumispalveluilla tarkoitetaan palvelu- ja tukiasumisen järjestämistä. Asumispalvelut voidaan järjestää omaan kotiin tai asumispalveluyksikköön.

Asumispalveluyksiköiden asukkailla, jotka täyttävät Sosiaali- ja terveysministeriön lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta annetun asetuksen (1363/2011) 1 §:n edellytykset, on oikeus asetuksen mukaisiin yksilöllisen arvion perusteella luovutettaviin lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineisiin. Apuvälinearvioinnissa huomioidaan apuvälineen käyttöön liittyvä toimintaympäristö.

Apuvälinetarve tulisi kirjata asukkaan hoito- tai palvelusuunnitelmaan. Arvioon perustuvan apuvälineratkaisun tekee julkisen terveydenhuollon apuvälineasiantuntija siitä toimintayksiköstä, jolle asian päätöksenteko on alueella hoidonporrastuksessa sovittu. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet omistava yksikkö huolehtii luovuttamiensa apuvälineiden huollosta ja korjauksesta. Apuvälineen käyttötarpeen päätyttyä apuväline tulee palauttaa takaisin terveydenhuoltoon eikä sitä voida luovuttaa toisen asukkaan käyttöön.

Asumispalveluyksikössä asuvalla on myös mahdollisuus hakea vammaispalvelulain mukaisia asunnon muutostöitä ja asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita.

Asumispalveluyksikön varustetaso

Hyvinvointialue voi järjestää asumispalvelut omana toimintana tai ostamalla palvelut. Järjestämistavasta riippumatta palveluilta edellytetään samoja vaatimuksia. Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011) mukaan toimintayksikössä, kuten asumispalveluyksiköissä tulee olla riittävät ja asianmukaiset toimitilat ja varusteet sekä toiminnan edellyttämä henkilöstö. Toimitilojen tulee olla terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle, kasvatukselle ja muulle huolenpidolle sopivat.

Asumispalveluja kilpailutettaessa laatutekijät yksiköiden varustetasossa tulisi ottaa huomioon ja määriteltävä palveluntuottajan ja hvyinvointialueen välisessä sopimuksessa. Mikäli hyvinvointialue edellyttää esimerkiksi yhteiskäyttöön tarkoitettuja apuvälineitä tai sähkösäätöisiä sänkyjä, tämä tulee mainita sopimuksessa. Yksiköiden varustetasosta huolimatta kaikilla asumispalveluyksiköiden asukkailla, jotka täyttävät apuvälineasetuksen (1363/2011) 1 §:n edellytykset, on oikeus asetuksen mukaisiin yksilöllisen arvion perusteella luovutettaviin lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineisiin.

Asumispalveluyksikkö ja kotikunta

Henkilö voidaan sijoittaa tai hän voi omaehtoisesti hakeutua asumispalveluun muun kuin kotikuntansa alueelle.

Mikäli asumispalveluyksikössä asuva henkilö ei valitse asumiskuntaansa kotikunnakseen, mutta valitsee terveydenhuollon asumiskunnastaan, tuotetaan apuvälinepalvelut asumiskunnasta ja palvelujen kustannukset laskutetaan kotikunnasta. Apuvälinepalveluja ei voi saada kahdelta hyvinvointialueelta, valinnan jälkeen palvelut tuottaa valittu hyvinvointialue. Kaikki henkilön käyttämät apuvälineet siirtyvät valitun hyvinvointialueen apuvälinerekisteriin.

Mikäli henkilö valitsee asumiskunnan kotikunnakseen, uusi kotikunnan hyvinvointialue tuottaa ja kustantaa apuvälinepalvelut.

Mikäli henkilö ei halua valita uutta kotikuntaa, eikä terveydenhuollon palveluita, tulee hänen asioida kotikuntansa hyvinvointialueen kanssa apuvälineasioissa.

Perhehoidossa asuvan apuvälinepalvelu

Pitkäaikainen perhehoito on rinnastettavissa kotiin, jolloin henkilöllä on oikeus vastaaviin lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineisiin sekä vammaispalvelun kautta korvattaviin välineisiin ja laitteisiin kuin kotona asuvalla henkilöllä.

Ammatillinen perhehoito on lähinnä rinnastettavissa asumispalveluyksikköön, jolloin henkilöllä on oikeus yksilöllisiin lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineisiin sekä mahdollisuus hakea vammaispalvelun korvaamia apuvälineitä ja laitteita. Yhteiskäyttöön sekä työntekijöiden työergonomian tueksi hankittavat apuvälineet on asumispalveluyksikön hankittava. Ammatillisessa perhekodissa tulee olla riittävät ja asianmukaiset toimitilat ja varusteet sekä toiminnan edellyttämä henkilöstö.

Henkilö voidaan sijoittaa perhehoitoon oman hyvinvointialueensa ulkopuolelle: vertaa asumispalveluyksikkö ja kotikunta.

Laitoshoidossa asuvan apuvälinepalvelu

Julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon laitosten vastuulla on järjestää laitoksissa hoidettavien henkilöiden hoito mukaan lukien apuvälinepalvelut. Tämä koskee myös niiden henkilöiden apuvälinepalveluja, jotka ovat muuttaneet toiselta paikkakunnalta joko kotoa tai toisesta laitoksesta ja, jotka ovat säilyttäneet aiemman asuinpaikkakunnan kotikuntanaan.

Jos yksityinen laitos tuottaa hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevia palveluita, pitää palvelujen tason vastata vähintään julkiselle puolelle asetettuja vaatimuksia ja tasoa.

Apuvälinepalvelut laitoksesta avohoitoon tai pysyvästi laitokseen siirryttäessä

Mikäli henkilö siirtyy laitoksesta avohoitoon, hän saa ottaa sosiaali- tai terveydenhuollon laitoksesta saamansa yksilölliseen käyttöön tarkoitetut apuvälineet mukaansa. Käyttötarpeen lakattua apuvälineet, joita voi vielä käyttää uudelleen, palautetaan laitokselle. Toimintaympäristön muuttuessa on tarpeellista arvioida apuvälinetarve uudelleen uudessa toimintaympäristössä.

Apuvälineen käyttäjän siirtyessä pysyvästi laitoshoitoon jäävät tarvittavat terveydenhuollosta lääkinnällisenä kuntoutuksena luovutetut yksilölliseen käyttöön tarkoitetut apuvälineet edelleen hänen käyttöönsä, esimerkiksi kuulokoje, pyörätuoli. Laitokseen siirryttäessä ne apuvälineet, joiden luovutuksen perusteisiin on vaikuttanut apuvälineen käyttäjän aikaisempi toimintaympäristö, esimerkiksi henkilönostin kotioloissa, palautetaan apuvälineen luovuttaneelle taholle.

Terveydenhuollosta lääkinnällisenä kuntoutuksena luovutettujen apuvälineiden huolto- ja korjausvelvoite säilyy apuvälineen luovuttaneella taholla. Tarvittaessa laitokset voivat konsultoida terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineyksikköjä. Nämä voivat laskuttaa laitosta apuvälinepalveluista. Jos apuvälineiden käyttötarve lakkaa tai niiden käyttökunto loppuu, palautetaan ne luovuttaneelle taholle. Vastaavan uuden apuvälineen hankinnasta vastaa laitos.

Vankiterveydenhuollon apuvälinepalvelut

Vankiterveydenhuollon yksikkö vastaa vangin lääketieteellisten tarpeiden mukaisen terveyden- ja sairaanhoidon sekä lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisestä. Vangin lääketieteellisten tarpeiden mukainen terveydenhoito, sairaanhoito ja lääkinnällinen kuntoutus maksetaan valtion varoista. Apuvälinepalvelut ovat osa lääkinnällistä kuntoutusta. Henkilö voi ottaa laitokseen mukaansa aikaisemmin käyttöön saamansa apuvälineet. Uusien hankinnasta vastaa vankila valtion varoin.

Apuvälineet työntekijöiden turvallisuudeksi ja ergonomian tueksi asumisyksiköissä ja laitoksissa

Työnantaja on työturvallisuuslain (738/2002) mukaan velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä muun muassa huolehtimalla riittävistä työvälineistä. Näiden välineiden käyttöturvallisuudesta huolehtii niiden omistaja.

vammaispalvelu; asumismuoto; asumispalveluyksikkö; perhehoito; laitoshoito; tukiasuminen; palvelusuunnitelma; varustetaso; kotikunta; asumiskunta; erityishuoltopiiri; avohoito; vanki; vankeus; työntekijä; palveluasuminen; ergonomia; apuväline; terveydenhuolto; kustannus; sosiaalipalvelu; laki; asetus; lääkinnällinen; apuvälinepalvelu; kuntoutuminen; turvallisuus; kuntoutus; hoitosuunnitelma; työnantaja

Kyllä

Päivitetty  20.9.2023