Haavapotilaalla tahaton painon lasku tai nousu on merkki ravitsemusohjauksen tarpeesta.
Tietoa ja tukea ruokailutapojen muuttamiseen
Painonkehitys ja testi ruokailutavoista antaa arvion tarpeesta hakeutua ravitsemusasioissa terveydenhoitajan, lääkärin tai ravitsemusterapeutin vastaanotolle.
Syömisen pulmia ovat mm. ennakkoluuloisuus, ruokahaluttomuus, ummetus, pureskelu- ja nielemisongelmat sekä taloudelliset ongelmat.
Ennakkoluuloja kannattaa lieventää rohkaisemalla potilasta maistamaan sellaista, mistä hän on ennen kieltäytynyt.
Syödään pieniä määriä reilusti proteiinia ja energiaa sisältävää syötävää ja juotavaa 6–8 kertaa päivässä.
Kylmät ja raikkaat ruoat ja juomat voivat maistua lämpimiä paremmin.
Apteekissa myytävistä täydennysravintojuomista löytyy paljon erilaisia vaihtoehtoja, joilla voi lisätä energian, proteiinin ja ravintoaineiden saantia.
On pidettävä säännöllinen ateriarytmi: aamupala, lounas, päivällinen ja iltapala ja tarvittaessa yksi välipala.
Jos korvaat lounaan ja päivällisen leivällä, saat enemmän energiaa kuin lautasmallin mukaisesta ruoka-annoksesta.
On erotettava nälkä ja mieliteot, syö hitaasti ja pureskele hyvin äläkä tee syödessäsi muuta.
Huolehdi riittävästä nesteensaannista: juo vettä ja syö kasviksia.
Vähennä sokeripitoisten, rasvaisten ja alkoholipitoisten syötävien ja juotavien käyttömäärää.
Juo riittävästi nestettä.
Huolehdi ravinnon runsaskuituisuudesta, ruokavalion tulee sisältää täysjyväviljoja, kasviksia, hedelmiä ja marjoja.
Kipulääkkeet ja liikkumattomuus hidastavat vatsan toimintaa.
Käytä tarvittaessa ummetusta hoitavia valmisteita.
Ruoan pureskeluun ja nielemiseen liittyviin ongelmiin on saatavissa apua.
Pehmeä, sosemainen tai nestemäinen ruokavalio on mahdollista toteuttaa runsaasti proteiinia, ravintoaineita sisältävänä.
Tarvittaessa voi apua saada myös hammaslääkärin tai puheterapeutin vastaanotolla.
Ruokataloudenhoitoon ja toimeentuloon liittyvissä asioissa voi ottaa yhteyttä sosiaalityöntyöntekijään.
Syömisen pulmat ja niiden hoitaminen
Syömisen pulmia ovat mm. ennakkoluuloisuus, ruokahaluttomuus, ummetus, pureskelu- ja nielemisongelmat sekä taloudelliset ongelmat.
Ennakkoluuloja kannattaa lieventää rohkaisemalla potilasta maistamaan sellaista, mistä hän on ennen kieltäytynyt.
Ruokahaluttomuus
Syödään pieniä määriä reilusti proteiinia ja energiaa sisältävää syötävää ja juotavaa 6–8 kertaa päivässä.
Kylmät ja raikkaat ruoat ja juomat voivat maistua lämpimiä paremmin.
Apteekissa myytävistä täydennysravintojuomista löytyy paljon erilaisia vaihtoehtoja, joilla voi lisätä energian, proteiinin ja ravintoaineiden saantia.
On pidettävä säännöllinen ateriarytmi: aamupala, lounas, päivällinen ja iltapala ja tarvittaessa yksi välipala.
Jos korvaat lounaan ja päivällisen leivällä, saat enemmän energiaa kuin lautasmallin mukaisesta ruoka-annoksesta.
On erotettava nälkä ja mieliteot, syö hitaasti ja pureskele hyvin äläkä tee syödessäsi muuta.
Huolehdi riittävästä nesteensaannista: juo vettä ja syö kasviksia.
Vähennä sokeripitoisten, rasvaisten ja alkoholipitoisten syötävien ja juotavien käyttömäärää.
Ummetus
Juo riittävästi nestettä.
Huolehdi ravinnon runsaskuituisuudesta, ruokavalion tulee sisältää täysjyväviljoja, kasviksia, hedelmiä ja marjoja.
Kipulääkkeet ja liikkumattomuus hidastavat vatsan toimintaa.
Käytä tarvittaessa ummetusta hoitavia valmisteita.
Syömiseen liittyvät vaikeudet
Ruoan pureskeluun ja nielemiseen liittyviin ongelmiin on saatavissa apua.
Pehmeä, sosemainen tai nestemäinen ruokavalio on mahdollista toteuttaa runsaasti proteiinia, ravintoaineita sisältävänä.
Tarvittaessa voi apua saada myös hammaslääkärin tai puheterapeutin vastaanotolla.
Ruoan hankintaan ja valmistamiseen liittyvät vaikeudet
Ruokataloudenhoitoon ja toimeentuloon liittyvissä asioissa voi ottaa yhteyttä sosiaalityöntyöntekijään.