Turvotuksen estohoito eli kompressiohoito on tärkein hoitomenetelmä laskimoperäisen alaraajahaavan hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Lisäksi sitä voidaan käyttää myös muissa alaraajojen turvotustiloissa kuten esimerkiksi lymfaperäisessä turvotuksessa.

Ennen hoidon aloitusta lääkärin tulee arvioida, että jalkojen valtimoverenkierto on riittävä kompressiohoidolle. Varovaisuutta tulee noudattaa alentuneilla ABI-arvoilla ja turvotuksen estohoitoa ei tulisi käyttää, jos ABI on alle 0,5. Myös mm. hankalan tai hoitamattoman sydämen vajaatoiminnan yhteydessä on kompressiohoidosta neuvoteltava lääkärin kanssa.
Kompressiohoito aloitetaan yleensä tukisidoksilla ja turvotuksen laskettua siirrytään lääkinnällisiin hoitosukkiin. Tukisidoksia on joustavuudeltaan erilaisia; runsas-, keski- ja vähäelastisia sekä lisäksi monikerrossidoksia. Kukin sidostyyppi sidotaan eri sidontatekniikalla ja sidosten vaihtoväli vaihtelee.

Lisätietoa: Tukisidosten ominaisuuksia (Käypä hoito)

Säännöllisen kompressiohoidon toteutuessa suurin osa laskimoperäisistä alaraajahaavoista paranee muutamassa kuukaudessa. Kompressiohoito vähentää myös haavojen uusiutumisen riskiä. Tuloksekas hoito edellyttää potilaalta motivoitumista päivittäin toteutuvaan ja usein elinikäiseen kompressiohoidon käyttöön.​