​​Yskä on yleinen oire ja merkki hengitysteiden ärsytystilasta. Tavallisin syy yskään on hengitysteiden virustulehdus. Paraneminen saattaa kestää viikkoja, joskus jopa kuukausia. Ylähengitystieinfektion jälkeen yskä ("flunssayskä") voi jatkua jopa usemman kuukauden.

Yskä on pitkittynyttä, kun se on kestänyt 4 - 6 viikkoa tai kauemmin. Silloin kannattaa hakeutua lääkäriin yskän syyn selvittämiseksi. Pitkittynyt yskä saattaa viitata johonkin keuhkosairauteen.

Yskä voi olla kuivaa, niin sanottua ärsytysyskää tai yskiessä voi nousta limaa. Mikäli yskään liittyy voimakasta liman tuottoa tai yskösten mukana tulee verta, on yleensä syytä hakeutua lääkäriin.​

Hengenahdistuksella tarkoitetaan tuntemusta hengittämisen vaikeudesta, tarpeesta ponnistella hengittääkseen. On tärkeää erottaa hengästyminen ja hengenahdistus. 

Hengästyminen on normaali tuntemus kovassa rasituksessa, kun taas hengenahdistuksessa ihminen kokee poikkeavaa hengästymistä jo pienessä itselleen tavanomaisessa rasituksessa.

Liman erittyminen ja kertyminen keuhkoputkiin liittyy liki jokaiseen keuhkosairauteen. Lima hankaloittaa hengitystä, aiheuttaa yskää ja toimii kasvualustana taudinaiheuttajille.

Itsestään lima ei haihdu eikä imeydy keuhkoputkista minnekään, joten sen poistaminen on olennainen osa keuhkosairauksien päivittäistä itsehoitoa.​

Unen aikana ylähengitystiet voivat lihasten rentoutumisen myötä ahtautua joko osittain tai kokonaan. Merkittävä osittainen ylähengitystieahtauma aiheuttaa kovaäänistä kuorsausta, hiilidioksidin kertymistä elimistöön ja hengitystyön lisääntymistä. Täydellinen ylähengitystieahtauma aiheuttaa lisäksi hengityskatkoksia.

Lääkäriin on aiheellista hakeutua uniapnean eli yöllisen hengityskatkossairauden poissulkua varten, mikäli kuorsauksen lisäksi ilmenee

• ​päiväaikaista väsymystä
• torkahtelua
  
• muistihäiriöitä
  
• aloitekyvyttömyyttä
• keskittymisvaikeuksia
• mielialahäiriöitä
  
• levotonta yöunta
  
• aamupäänsärkyä​
  
• yöllisiä hengityskatkoksia​​​