Yleisimmät keuhkosairauksien oireet
Yleisimmät keuhkosairauksien oireet ovat yskä, hengenahdistus, limaisuus ja kuorsaus.
Yskä on yleinen oire ja merkki hengitysteiden ärsytystilasta. Tavallisin syy yskään on hengitysteiden virustulehdus. Paraneminen saattaa kestää viikkoja, joskus jopa kuukausia. Ylähengitystieinfektion jälkeen yskä ("flunssayskä") voi jatkua jopa usemman kuukauden.
Yskä on pitkittynyttä, kun se on kestänyt 4 - 6 viikkoa tai kauemmin. Silloin kannattaa hakeutua lääkäriin yskän syyn selvittämiseksi. Pitkittynyt yskä saattaa viitata johonkin keuhkosairauteen.
Yskä voi olla kuivaa, niin sanottua ärsytysyskää tai yskiessä voi nousta limaa. Mikäli yskään liittyy voimakasta liman tuottoa tai yskösten mukana tulee verta, on yleensä syytä hakeutua lääkäriin.
Hengenahdistuksella tarkoitetaan tuntemusta hengittämisen vaikeudesta, tarpeesta ponnistella hengittääkseen. On tärkeää erottaa hengästyminen ja hengenahdistus.
Hengästyminen on normaali tuntemus kovassa rasituksessa, kun taas hengenahdistuksessa ihminen kokee poikkeavaa hengästymistä jo pienessä itselleen tavanomaisessa rasituksessa.
Huono fyysinen kunto ja merkittävä ylipaino voivat aiheuttaa hengenahdistusta. Tavallisia sairauksia, jotka voivat aiheuttaa hengenahdistusta ovat astma, keuhkoahtaumatauti ja sydämen vajaatoiminta.
Harvinaisempia hengenahdistuksen syitä ovat mm. keuhkoveritulppa, keuhkopussin nestekertymä ja keuhkokudoksen sairaudet, kuten keuhkofibroosi.
Liman erittyminen ja kertyminen keuhkoputkiin liittyy lähes jokaiseen keuhkosairauteen. Lima hankaloittaa hengitystä, aiheuttaa yskää ja toimii kasvualustana taudinaiheuttajille.
Itsestään lima ei haihdu eikä imeydy keuhkoputkista minnekään, joten sen poistaminen on olennainen osa keuhkosairauksien päivittäistä itsehoitoa.
Unen aikana ylähengitystiet voivat lihasten rentoutumisen myötä ahtautua joko osittain tai kokonaan. Merkittävä osittainen tai täydellinen ylähengitystieahtauma aiheuttaa kovaäänistä kuorsausta, hengityksen vaimenemista ja hengityskatkoja.
Lääkäriin on aiheellista hakeutua uniapnean eli yöllisen hengityskatkossairauden poissulkua varten, mikäli kuorsauksen lisäksi ilmenee
päiväaikaista väsymystä
torkahtelua
muistihäiriöitä
aloitekyvyttömyyttä
keskittymisvaikeuksia
mielialahäiriöitä
levotonta yöunta
aamupäänsärkyä ja tokkuraisuutta
yöllisiä hengityskatkoksia
Yskä
Yskä on yleinen oire ja merkki hengitysteiden ärsytystilasta. Tavallisin syy yskään on hengitysteiden virustulehdus. Paraneminen saattaa kestää viikkoja, joskus jopa kuukausia. Ylähengitystieinfektion jälkeen yskä ("flunssayskä") voi jatkua jopa usemman kuukauden.
Yskä on pitkittynyttä, kun se on kestänyt 4 - 6 viikkoa tai kauemmin. Silloin kannattaa hakeutua lääkäriin yskän syyn selvittämiseksi. Pitkittynyt yskä saattaa viitata johonkin keuhkosairauteen.
Yskä voi olla kuivaa, niin sanottua ärsytysyskää tai yskiessä voi nousta limaa. Mikäli yskään liittyy voimakasta liman tuottoa tai yskösten mukana tulee verta, on yleensä syytä hakeutua lääkäriin.
Hengenahdistus
Hengenahdistuksella tarkoitetaan tuntemusta hengittämisen vaikeudesta, tarpeesta ponnistella hengittääkseen. On tärkeää erottaa hengästyminen ja hengenahdistus.
Hengästyminen on normaali tuntemus kovassa rasituksessa, kun taas hengenahdistuksessa ihminen kokee poikkeavaa hengästymistä jo pienessä itselleen tavanomaisessa rasituksessa.
Huono fyysinen kunto ja merkittävä ylipaino voivat aiheuttaa hengenahdistusta. Tavallisia sairauksia, jotka voivat aiheuttaa hengenahdistusta ovat astma, keuhkoahtaumatauti ja sydämen vajaatoiminta.
Harvinaisempia hengenahdistuksen syitä ovat mm. keuhkoveritulppa, keuhkopussin nestekertymä ja keuhkokudoksen sairaudet, kuten keuhkofibroosi.
Limaisuus
Liman erittyminen ja kertyminen keuhkoputkiin liittyy lähes jokaiseen keuhkosairauteen. Lima hankaloittaa hengitystä, aiheuttaa yskää ja toimii kasvualustana taudinaiheuttajille.
Itsestään lima ei haihdu eikä imeydy keuhkoputkista minnekään, joten sen poistaminen on olennainen osa keuhkosairauksien päivittäistä itsehoitoa.
Kuorsaus
Unen aikana ylähengitystiet voivat lihasten rentoutumisen myötä ahtautua joko osittain tai kokonaan. Merkittävä osittainen tai täydellinen ylähengitystieahtauma aiheuttaa kovaäänistä kuorsausta, hengityksen vaimenemista ja hengityskatkoja.
Lääkäriin on aiheellista hakeutua uniapnean eli yöllisen hengityskatkossairauden poissulkua varten, mikäli kuorsauksen lisäksi ilmenee
päiväaikaista väsymystä
torkahtelua
muistihäiriöitä
aloitekyvyttömyyttä
keskittymisvaikeuksia
mielialahäiriöitä
levotonta yöunta
aamupäänsärkyä ja tokkuraisuutta
yöllisiä hengityskatkoksia
Tarkistettu 27.6.2025