Keuhkofibroosin hoidossa käytettävä lääke määräytyy keuhkofibroosin alatyypin mukaan. Idiopaattiseen keuhkofibroosiin ja eteneviin fibroottisiin parenkyymisairauksiin, kuten fibroottiseen NSIP:hen, voidaan käyttää fibroosilääkkeitä. Tulehduksellisiin sairauksiin käytetään ensisijaisesti tulehdusta hillitseviä lääkkeitä, joista perinteisin ja eniten käytetty on suun kautta otettava kortisonilääkitys.
Jos taustalla on esimerkiksi lääkeaineen aiheuttama keuhkoreaktio, reaktiota aiheuttava lääke luonnollisesti lopetetaan. Sama koskee altistumista orgaaniselle pölylle allergisessa alveoliitissa.
Lievä keuhkofibroosi ei aina vaadi lääkehoitoa. Tilannetta voidaan aluksi seurata. Jos sairaus etenee tai oireet lisääntyvät, voidaan lääkehoitoa harkita. Hoidon valinnassa huomioidaan aina yksilöllinen kokonaistilanne sekä lääkityksen mahdolliset hyödyt ja haitat. Myös oireiden lievittämisellä on tärkeä merkitys hyvinvoinnin ja elämänlaadun kannalta.
Keuhkofibroosilääkkeet
Tällä hetkellä fibroottisiin keuhkoparenkyymisairauksiin on käytössä kaksi erilaista suun kautta otettavaa lääkettä, pirfenidoni ja nintedanibi. USA:ssa on hyväksytty käyttöön myös uusi fibroosilääke, nerandomilasti. Keuhkofibroosia estävät lääkkeet eivät paranna keuhkoihin jo muodostunutta fibroosia, mutta ne estävät uuden fibroosin syntyä tehokkaasti. Yhdistämällä lääkehoitoon liikuntaa ja keuhkojen liikkuvuutta parantavia harjoitteita saadaan keuhkojen kapasiteettia parannettua merkittävästi.