Oireiden tulisi helpottua ohjeiden mukaan toteutetulla hoidolla.
Uniapnean hoito
Uniapnean hoidon tavoitteena on pääsääntöisesti hoitaa uniapneasta aiheutuvia oireita, kuten huonolaatuista yöunta ja siihen liittyvää päiväväsymystä ja muita oireita.
Uniapnean ensisijainen laitteella toteutettu hoitomuoto on CPAP- laitehoito (continuous positive airway pressure). CPAP tarkoittaa jatkuvaa ulkoiselola laitteella tuotettua ilmatiepainetta, joka johdetaan ilmateihin letkun ja maskin välityksellä. Jatkuvan ylipaineen vaikutuksesta ylähengitystiet pysyvät nukkuessa avoimena, eikä hengityskatkoja pääse syntymään. CPAP hoitoa käytetään keskivaikean ja vaikean uniapnean hoitona niillä, joilla uniapnean oireet haittaavat merkittävästi päivittäistä elämää. CPAP-laitehoito poistaa riittävällä jokaöisellä käytöllä tehokkaasti hengityskatkot ja uniapneasta johtuvat oireet, mutta ei pysyvästi paranna uniapneaa.
Jos potilas ei sopeudu CPAP-hoitoon, unen aikaisia apneoita ja hypopneoita voidaan estää myös uniapneakiskolla. Käytännössä uniapneakiskoilla alaleukaa ja kielen lihaksistoa siirretään mekaanisesti eteenpäin, mikä avartaa nielun ilmatilaa. Haittavaikutuksena voi olla lisääntynyt syljen eritys ja leukanivelen kipeytyminen.
Uniapeakiskohoidon teho ei ole yhtä hyvä kuin CPAP-hoidolla. Uniapneakiskohoito soveltuu parhaiten niille, joilla hengityskatkot ilmenevät pääasiassa selällä nukkuessa, ylipaino ei ole merkittävä ja uniapnea on lievä ja keskivaikea.
Kiskohoito tulisi suunnitella asiaan perehtyneen hammaslääkärin toimesta. Itseasennettavat kiskot voivat vaikuttaa hampaiston rakenteeseen haitallisesti, eikä niitä suositella jatkuvaan käyttöön.
Kirurginen hoito on harvoin ensisijainen hoito. Ellei uniapnean konservatiivinen hoito (elintapahoidot, CPAP tai uniapneakisko) ole riittävä, voidaan harkita ylähengitysteiden tai kasvojen alueen kirurgiaa, mikäli potilaalla ei ole merkittävää ylipainoa. Leikkaushoidosta voi olla hyötyä uniapnean hoidossa etenkin nuorille potilaille silloin, jos ongelmana on esimerkiksi suurentuneet nielurisa, rakenteellinen nenän tukkoisuus tai merkittävä purentahäiriö.
CPAP
Uniapnean ensisijainen laitteella toteutettu hoitomuoto on CPAP- laitehoito (continuous positive airway pressure). CPAP tarkoittaa jatkuvaa ulkoiselola laitteella tuotettua ilmatiepainetta, joka johdetaan ilmateihin letkun ja maskin välityksellä. Jatkuvan ylipaineen vaikutuksesta ylähengitystiet pysyvät nukkuessa avoimena, eikä hengityskatkoja pääse syntymään. CPAP hoitoa käytetään keskivaikean ja vaikean uniapnean hoitona niillä, joilla uniapnean oireet haittaavat merkittävästi päivittäistä elämää. CPAP-laitehoito poistaa riittävällä jokaöisellä käytöllä tehokkaasti hengityskatkot ja uniapneasta johtuvat oireet, mutta ei pysyvästi paranna uniapneaa.
Uniapneakisko
Jos potilas ei sopeudu CPAP-hoitoon, unen aikaisia apneoita ja hypopneoita voidaan estää myös uniapneakiskolla. Käytännössä uniapneakiskoilla alaleukaa ja kielen lihaksistoa siirretään mekaanisesti eteenpäin, mikä avartaa nielun ilmatilaa. Haittavaikutuksena voi olla lisääntynyt syljen eritys ja leukanivelen kipeytyminen.
Uniapeakiskohoidon teho ei ole yhtä hyvä kuin CPAP-hoidolla. Uniapneakiskohoito soveltuu parhaiten niille, joilla hengityskatkot ilmenevät pääasiassa selällä nukkuessa, ylipaino ei ole merkittävä ja uniapnea on lievä ja keskivaikea.
Kiskohoito tulisi suunnitella asiaan perehtyneen hammaslääkärin toimesta. Itseasennettavat kiskot voivat vaikuttaa hampaiston rakenteeseen haitallisesti, eikä niitä suositella jatkuvaan käyttöön.
Kirurginen hoito
Kirurginen hoito on harvoin ensisijainen hoito. Ellei uniapnean konservatiivinen hoito (elintapahoidot, CPAP tai uniapneakisko) ole riittävä, voidaan harkita ylähengitysteiden tai kasvojen alueen kirurgiaa, mikäli potilaalla ei ole merkittävää ylipainoa. Leikkaushoidosta voi olla hyötyä uniapnean hoidossa etenkin nuorille potilaille silloin, jos ongelmana on esimerkiksi suurentuneet nielurisa, rakenteellinen nenän tukkoisuus tai merkittävä purentahäiriö.
Tarkistettu 10.10.2022