Keuhkokuumeeseen voi sairastua kuka tahansa perusterve ihminen.
Keuhkokuumetta eli pneumoniaa sairastaa Suomessa noin 50 000 henkilöä vuosittain. Keuhkokuume on yleisempää:
tupakoitsijoilla
alkoholin suurkuluttajilla
kroonisia keuhkosairauksia (etenkin keuhkoahtaumatautia) sairastavilla
muuten huonokuntoisilla ja hyvin iäkkäillä henkilöillä.
Keuhkokuume on tavallinen sairaalassa alkava infektio myös muusta syystä sairaalahoitoon joutuneilla.
Keuhkokuumeen taudinkuvaan kuuluu yleensä kuume ja yskää. Myös kylkikipua saattaa esiintyä. Vaikeassa taudissa voi olla hengenahdistusta, tihentynyttä hengitystä ja hapettumisen häiriöitä.
Keuhkokuume diagnosoidaan keuhkokuvalla. Useimmiten myös verikokeet (tulehdusarvot eli valkosolut ja CRP) vahvistavat epäilyä. Keuhkojen auskultaatiossa kuuluu usein rahinoita.
Aikuisten keuhkokuumeen tärkein aiheuttaja on pneumokokkibakteeri ja toiseksi yleisin aiheuttaja on mykoplasma. Noin puolessa keuhkokuumetapauksista sairaalahoito on aluksi tarpeen.
Keuhkokuume on aikuisilla useimmiten bakteeritauti ja sitä hoidetaan antibiootilla joko suun kautta tai suonensisäisesti. Useinkaan ei saada varmaa tietoa aiheuttajabakteerista ja antibioottihoito kohdennetaan todennäköisimpiin taudin aiheuttajiin, ensisijaisesti pneumokokkiin.
Sairaalahoitoa tarvitaan silloin, kun keuhkokuume aiheuttaa hapettumisen ongelmia, huonon yleistilan tai suun kautta lääkitys ja kotihoito eivät turvallisesti onnistu.
Tarkistettu 10.10.2022
