Nuhakuumeet hoidetaan tavallisesti oireenmukaisesti kotihoidossa, mutta kroonisesti keuhkosairailla tavanomaiset virusinfektiotkin toisinaan aiheuttavat sairaalahoidon tarpeen johtaessaan hengityksen huononemiseen.
Akuutti keuhkoputkentulehdus on lähes aina viruksen aiheuttama tauti eikä antibiootista ole hyötyä keuhkoputkentulehduksen hoidossa. Akuutti keuhkoputkentulehdus ei näy keuhkojen röntgenkuvassa.
Keuhkokuumetta eli pneumoniaa sairastaa Suomessa noin 50 000 henkilöä vuosittain.
Keuhkokuumeeseen voi sairaustua kuka tahansa perusterve ihminen. Kuitenkin enemmän keuhkokuumetta on
- tupakoijilla
- alkoholin suurkuluttajilla
- kroonisia keuhkosairauksia (etenkin keuhkoahtaumatautia) sairastavilla
- muuten huonokuntoisilla ja hyvin iäkkäillä
Keuhkokuume on tavallinen sairaalassa alkava infektio myös muusta syystä sairaalahoitoon joutuneilla.
Diagnosointi
Keuhkokuume diagnosoidaan keuhkokuvalla. Useimmiten myös verikokeet (tulehdusarvot eli valkosolut ja CRP) vahvistavat epäilyä. Keuhkokuumeen taudinkuvaan kuuluu yleensä kuume ja yskä. Vaikeassa taudissa voi olla hengenahdistusta, tihentynyttä hengitystä ja hapettumisen häiriöitä.
Aikuisten keuhkokuumeen tärkein aiheuttaja on pneumokokkibakteeri ja toiseksi yleisin aiheuttaja on mykoplasma. Noin puolessa keuhkokuumetapauksista sairaalahoito on aluksi tarpeen.
Hoito
Keuhkokuume on aikuisilla useimmiten bakteeritauti ja sitä hoidetaan antibiootilla joko suun kautta tai suonensisäisesti. Useinkaan ei saada varmaa tietoa aiheuttajabakteerista ja antibioottihoito kohdennetaan todennäköisimpiin taudin aiheuttajiin, ensisijaisesti pneumokokkiin.
Sairaalahoitoa tarvitaan silloin, kun keuhkokuume aiheuttaa hapettumisen ongelmia tai huonon yleistilan tai suun kautta lääkitys ja kotihoito eivät turvallisesti onnistu.
Empyeema eli keuhkopussin märkäkertymä kehittyy joskus keuhkokuumeen tai keuhkoleikkauksen komplikaationa. Riskitekijöitä ovat myös huono hammasterveys ja alkoholismi.
Empyeema hoidetaan ensisijaisesti märkäkertymän alueelle asennetulla alipaineimuletkulla (dreeni) ja usein pitkällä antibiootilla. Jos hoito ei tuota tulosta, niin silloin harkitaan tähystysleikkausta.
Rokotukset
Influenssarokotteesta hyötyvät erityisesti ne henkilöt, joiden terveydelle influenssa tai sen jälkitaudit muodostavat merkittävän uhan.
Pneumokokkirokote vähentää pneumokokkitauteja noin 70 %, mutta tehoa keuhkokuumeen ehkäisyssä ei ole pystytty pitävästi todistamaan. Rokote kuitenkin suojaa vakavimmalta tautimuodolta ja vähentää kuolemia.
Hyvä ravitsemus ja yleiskunto
Vajaaravitsemus lisää riskiä sairastua keuhkokuumeeseen, sillä energian ja ravintoaineiden puute heikentävät vastustuskykyä.
Riittävä ja monipuolinen ruokavalio ja normaalipainoon pyrkiminen auttavat ehkäisemään keuhkokuumeen lisäksi lukuisia muita sairauksia sekä ylläpitämään ja lisäämään toimintakykyä.
Myös liikunta kannattaa, sillä hyvän yleiskunnon ylläpito ehkäisee keuhkokuumetta.
Tupakoinnin lopettaminen
Useiden tutkimuksien mukaan tupakointi lisää keuhkokuumeeseen ja influenssaan sairastuvuutta ja kuolleisuutta sekä lisää myös muiden akuuttien hengitystieinfektioiden esiintyvyyttä.
Tupakoinnin on todettu lisäävän pneumokokki-infektioiden riskiä jopa nelinkertaiseksi. Vakavista influenssainfektioista jopa 41 %:n on arvioitu liittyvän tupakointiin.
Tupakoivilla nuorilla aikuisilla on raportoitu olevan akuutteja hengitystieinfektioita merkitsevästi enemmän kuin tupakoimattomilla.