Kuorsaus, todetut unenaikaiset hengityskatkot ja päiväaikainen väsymys voivat herättää epäilyn uniapneasta.
Uniapnean mahdollisuutta arvioidaan kyselytutkimuksilla, mutta ne eivät yksinään ole riittävän tarkkoja diagnoosia varten.
Uniapneadiagnoosin varmistamiseksi ja sen uniapnean vaikeusasteen arvioimiseksi on tarpeen tehdä yöunenaikainen rekisteröinti, jossa selvitetään hengityskatkojen määrä.
Unirekisteröinnillä pyritään selvittämään, onko oireiden syynä uniapnea. Yöaikaisen hengityksen rekisteröintiin perustuva suppea yöpolygrafia antaa useimmiten luotettavan tuloksen hoitoarviota varten. Ongelmatapauksissa selvitetään oireiden syy laajalla, myös univaiheet rekisteröivällä, unipolygrafialla.
Hereilläpysymistutkimukset ovat keskeisiä tutkimuksia selvitettäessä päiväväsymyksestä kärsivän työkykyä, etenkin ammattikuljettajan ajokykyä. Sillä voidaan myös seurata hoidon vaikutusta esim uniapneaoireyhtymästä.
Näissä tilanteissa voidaan objektiivinen vireystila määrittää joko hereilläpysymistutkimuksella (MWT) tai OSLERin vireystilamittauksella.
Tarkistettu 8.9.2022
