Normaalisti ihminen ei tiedosta omaa hengittämistään. Hengittäminen on automaattista. Aikuisen normaali hengitystiheys on 12 - 14 kertaa minuutissa.
On hyödyllistä erottaa toisistaan hengästyminen ja hengenahdistus:
hengästyminen helpottaa levossa
hengästyminen on hyvä asia, kannattaa harrastaa liikuntaa
hengenahdistus pysäyttää, eikä välttämättä helpota rasituksen loputtua
Hengenahdistus tuntuu pelottavalta ja aiheuttaa helposti paniikin tunnetta, joka pahentaa entisestään hengenahdistusta. On paljon keinoja helpottaa hengenahdistusta.
Puoli-istuvassa asennossa tai etukenossa istuminen helpottaa hengittämistä. Etukenossa istuessa vatsan edessä voi pitää vaikka tyynyä tukena, tai nojata johonkin sopivalla korkeudella olevaan, esimerkiksi tuolin selkänojaan.
Vuoteen päätyä voit kotioloissa kohottaa tyynyillä, esimerkiksi laittamalla niitä patjan alle. Jos hengenahdistus ei itsehoitokonstein ja lääkärisi antamien ohjeiden mukaisin lääkityksin helpota, ole yhteydessä lääkäriin.
Fysioterapeutilta saat tarvittaessa ohjausta hengitystekniikassa ja hengenahdistuksen hallinnassa. Huulirakohengitys on hyvä opetella hengenahdistuskohtauksen varalle. Lievään hengenahdistukseen voit saada apua esimerkiksi rentoutus- tai mindfullness-harjoituksista.
Lääkehoito
Keuhkosairauksien lääkehoidossa pyritään huomioimaan hengenahdistuksen hoito. Hengitystä helpottavat inhaloitavat lääkkeet on syytä pitää aina mukana, myös sairaalaan tai poliklinikalle lähtiessä.
Keuhkoputkia avaavien ja hoitavien lääkkeiden lisäksi vaikeaan hengenahdistukseen voidaan lääkärin määräyksellä käyttää muidenkin lääkeaineryhmien lääkkeitä.
Jos hengenahdistus ei itsehoitokonstein ja lääkärisi antamien ohjeiden mukaisin lääkityksin helpota, voi olla syytä olla yhteydessä lääkäriin.