Siirry sivun sisältöön

Keuhkofibroosipotilaan palliatiivinen eli oireenmukainen hoito

Palliatiivinen hoito keskittyy oireiden lievittämiseen ja elämänlaadun tukemiseen. Se voidaan aloittaa varhain osana keuhkofibroosin kokonaisvaltaista hoitoa.

Palliatiivisella eli oireenmukaisella hoidolla tarkoitetaan parantumattomasti sairaan ja hänen läheistensä aktiivista, kokonaisvaltaista hoitoa. Oireenmukaisen hoidon tavoitteena on ylläpitää mahdollisimman hyvää elämänlaatua ennaltaehkäisemällä ja helpottamalla sairauden mukanaan tuomia oireita sekä tukemalla sairauden kanssa selviytymistä potilaan toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Myös läheisten tukeminen kuuluu kokonaisvaltaiseen palliatiiviseen hoitoon.

Palliatiivista hoitoa voidaan antaa rinnakkain keuhkofibroosin hoidon kanssa. Tämä ei tarkoita, että luovuttaisiin antifibroottisesta lääkehoidosta tai muusta keuhkofibroosin aktiivisesta hoidosta. Myös keuhkonsiirtoa odottavat potilaat voivat saada palliatiivista hoitoa muun hoidon rinnalla.

Joissakin tilanteissa sairauteen kohdentuvaa hoitoa ei kuitenkaan voida aloittaa tai se saatetaan myöhemmin lopettaa. Syynä voi olla esimerkiksi se, ettei hoidosta arvioida olevan riittävästi hyötyä, lääkehoito aiheuttaa merkittäviä haittavaikutuksia tai potilaan muu terveydentila rajoittaa hoitovaihtoehtoja. Tällöin hoito keskittyy oireiden lievittämiseen, toimintakyvyn tukemiseen ja mahdollisimman hyvän elämänlaadun ylläpitämiseen.

Kansainvälisten hoitosuositusten mukaan palliatiivinen hoito voidaan ottaa osaksi hoitoa jo pian diagnoosin varmistumisen jälkeen. Sen tarve arvioidaan yksilöllisesti sairauden tilanteen ja henkilökohtaisten tarpeiden perusteella. Palliatiivisen hoidon tavoitteena on tukea fyysistä toimintakykyä sekä auttaa elämään parantumattoman sairauden kanssa mahdollisimman hyvin. Tärkeää on, ettei sairauden kanssa tarvitse jäädä yksin. Hoitavien ammattilaisten on usein hyödyllistä keskustella myös läheisten kanssa, ja vastaanottokäynneille voi tarvittaessa ottaa mukaan lähimmän omaisen tai muita läheisiä..

Pitkälle edennyttä keuhkofibroosia sairastavat voivat kärsiä monista oireista, kuten hengenahdistuksesta, yskästä, kivuista ja uupumuksesta. Myös masennus ja ahdistuneisuus on yleistä. Kipuja on usein erityisesti rintakehän, raajojen ja selän alueella. Myös päänsärky, lihassäryt sekä kiristävä tunne rintakehällä ovat mahdollisia. Pitkälle edennyttä keuhkofibroosia sairastavalla toimintakyvyn heikkeneminen, uupumus ja lihasten väsyminen ovat tavallisia oireita. Näitä oireita voidaan jonkin verran ehkäistä liikunnallisella kuntoutuksella. Ei-lääkkeellisinä menetelminä käytetään esimerkiksi rentoutus- ja hengitystekniikoita sekä asentohoitoja ja ilmavirtaa.

Keuhkofibroosi etenee usein asteittain, mutta voi pahentua äkillisesti infektion tai pahenemisvaiheen vuoksi. Tämän vuoksi ennakoivan hoitosuunnitelman laatiminen ja päivittäminen on tärkeää jo silloin, kun sairaus on vasta alkuvaiheessa. Palliatiivisen hoidon käynnistäminen ja ennakoivan hoitosuunnitelman varhainen laatiminen ovat olennaisia myös potilaille, joille harkitaan keuhkonsiirtoa.

Tarkistettu 16.9.2026