Keuhkoparenkyymisairauksien diagnosointi ja hoito vaatii erityisosaamista. Suomessa näiden sairauksien diagnosointi ja seuranta on keskitetty julkiseen erikoissairaanhoitoon. Hoidon ja seurannan tasapuolisuutta valvotaan kansallisessa yhteistyöryhmässä, johon osallistuu jäseniä jokaisen yliopistosairaalan piiristä. Myös keuhkosairauksien asiantuntijajärjestö Filha ry tukee kansallista yhteistyöryhmää. Tämän lisäksi potilaat ovat verkostoituneet muun muassa Hengitysliiton kautta.
Keuhkofibroosin diagnosoimiseksi ammattilaiset tarvitsevat tietoa esimerkiksi työstä, aiemmista altistuksista, harrastuksista ja kotiympäristöstä. Myös suvussa esiintyvät autoimmuunisairaudet ja keuhkoparenkyymisairaudet voivat auttaa sairauden syyn selvittämisessä. Lisäksi on tärkeää kertoa, jos on asunut alueilla, joilla ilmanlaatu on heikko tai ilmansaasteita on runsaasti.
Lopullisen diagnoosin saaminen voi vaatia jopa vuosia kestävää seurantaa. Diagnoosi on kuitenkin tärkeä, sillä se avaa mahdollisuuden lääkehoitoon ja esimerkiksi Kelan kustantamaan kuntoutukseen. Joskus voi käydä niin, että alkuun tulehdukselliselta vaikuttanut sairaus muuttuu ajan kuluessa fibroottiseksi. Tällöin lääkehoidon strategiaa saatetaan muuttaa kesken hoidon.